Nämä 20 kysymystä YLE piilotti vaalikoneestaan: vain pieni piiri tietää, mitä ehdokkaat vastasivat

Kuukausi sitten YLE laati 50 kysymystä, jotka olivat toimittajien mielestä relevantteja aiheita kysyä vaaliehdokkailta. Vaalikoneessa on kuitenkin julkaistu vain 30 kysymystä. Ehdokkaiden vastaukset loppuihin 20 kysymykseen YLE pitää omana tietonaan.

Miksi? Eikö valtion median ja vaalikoneen tehtävä ole kertoa kansalle vaalien alla, mitä mieltä ehdokkaat ovat politiikasta? Ilmeisesti ei. Vain pieni piiri tietää, mitä ehdokkaat vastasivat niihin 20 kysymykseen, jotka luettelen ohessa alla.

Mutta ensin selvennän tilannetta, mitä YLE kysyi ja keneltä. Edellisessä blogissani oli aluksi väite, että YLEn vaalikone ei mainitse NATOa enää ”sanallakaan”. Sitten ansiokkaat kansalaiset protestoivat, että eihän tämä ole totta. Kyllä siellä mainitaan NATO. Poistin tuon väitteen blogistani, koska tilanne oli minulle yhtä epäselvä kuin ansiokkaille kansalaisillekin.

Nyt olen saanut tarkemman käsityksen tilanteesta, ja voin todeta, että alkuperäinen väitteeni oli totta edellisessä blogissani, vaaliehdokkaiden osalta. Ehdokkailta kysyttiin kaksi NATO-aiheista kysymystä, mutta YLE ei julkaissut vastauksia kumpaankaan niistä. Sen sijaan YLE on julkaissut puolueiden puheenjohtajille esitetyn yhden NATO-aiheisen kysymyksen: ”Suomeen tulisi sijoittaa pysyvä Naton tukikohta.” Puolueet saivat vastata tähän kyllä tai ei. Samaa kysyttiin myös jokaiselta vaaliehdokkaalta, mutta vaaliehdokkaiden vastauksia tähän kysymykseen YLE ei halua julkaista.

Miksi ei?

Luettelen tässä ne 20 kysymystä, jotka YLE kysyi kaikilta vaaliehdokkailta, mutta ei julkaissut vastauksia vaalikoneessa, vaan YLE pitää omana tietonaan, mitä ehdokkaat vastasivat näihin kysymyksiin. (Näiden kysymysten joukossa on pari sellaista, joista YLE on julkaissut puolueiden puheenjohtajien vastaukset. Tämä selvennyksenä ansiokkaille kansalaisille, jotta ette taas reklamoi, että blogissani esitetty tieto ei ole totta.) Ilmeisesti kansan ei ole tarpeellista tietää, mitä ehdokkaat vastasivat näihin kysymyksiin. Vaikka vielä kuukausi sitten YLEn politiikan toimittajien mielestä oli tarpeellista kysyä näitä asioita ehdokkailta.

https://yle.fi/a/74-20017075

YLEn ehdokkaille esittämät (ja kansalaisilta piilottamat) 20 kysymystä, ja minun vastaukseni niihin (nopeasti lonkalta tähän blogiin, ei sanatarkasti samoin kuin vastasin YLEn vaalikoneeseen):

Sosiaali- ja terveyspalvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisina palveluina.

Eri mieltä: Poliitikot ovat näyttönsä antaneet, että heidän moraalinsa ei riitä ylläpitämään terveydenhoitoa julkisena palveluna. Lakisääteisiä palveluita on tahallaan alirahoitettu kroonisesti, ja säästyneet rahat on käytetty johonkin muuhun kivaan humppaan. Vapauden Liiton suositus on Sveitsin malli, jossa yksityiset tahot kilpailevat keskenään terveysvakuutusten markkinasta. Terveysvakuutus on kuitenkin pakollinen Sveitsissä, toisin kuin USA:ssa, joten USA:n tyylistä ongelmaa ei ole, että olisi paljon ihmisiä joilla ei ole terveysvakuutusta.

Palkoista pitäisi sopia ensisijaisesti työpaikoilla.

Eri mieltä: Minimi tason sopiminen yhteisesti on mielekästä, minun mielestäni. Yksittäinen työntekijä voi neuvotella sen päälle korkeamman palkan, jos osaaminen riittää.

Asevelvollisuuden pitää koskea kaikkia sukupuolesta riippumatta.

Eri mieltä: Naiset synnyttävät lapsia, ja vaikka se ei olekaan pakollista kenellekään yksittäiselle naiselle, tilastollisesti lapsivuode vie naisilta enemmän aikaa pois työelämästä kuin armeija vie miehiltä.

Viinin myynti pitää sallia jatkossakin vain Alkossa.

Eri mieltä: Alkoholin ongelmakäyttö ei keskity viineihin, vaan halvimpiin olutmerkkeihin ja väkeviin viinoihin. Jos ja kun perustelu jonkun tuotteen myymiseen vain Alkossa on alkoholin haittojen ehkäisy, halvimmat oluet pitäisi siirtää Alkoon, ja viinit voi vapauttaa ruokakauppoihin. Halvimmista oluista voisi hankkiutua kokonaan eroon, säätämällä alkoholille pakollisen minimi hinnan, jolloin voitaisiin luopua alkoholiverosta kokonaan. Kalliiden merkkien verottaminen ei vähennä alkoholin ongelmakäyttöä lainkaan. Jos alkoholin hintaan liittyy joku ongelma, se ongelma on halvimman merkin ja halvimman hinnan kohdalla.

Valtion pitää lopettaa maakuntien lentoliikenteen tukeminen.

Samaa mieltä: Kukaan ei ole niin tärkeä henkilö, että hänen täytyy päästä lentäen tuntia nopeammin kuin pääsee junalla. Varsinkaan valtion tuella.

Valtion pitää maksaa osa opintolainasta, jos korkeakoulusta vastavalmistunut muuttaa töihin kasvukeskusten ulkopuolelle.

Eri mieltä: Ottamatta kantaa siihen, pitäisikö syrjäseutujen asutusta tukea jollain tavalla, opintolaina on tyypillinen esimerkki eriarvoistavasta ja kömpelöstä tuesta, joka osuu joillekin isosti, ja toisille ei osu ollenkaan. Tällaisten himmelien rakentaminen kannattaa lopettaa, ja ihmisten taloudellisen tukemisen pitää olla suoraviivaisempaa ja universaalimpaa kuin ”ne saavat tukea, jotka ovat sattumalta ottaneet opintolainaa”.

Suomeen pitää rakentaa ainakin yksi suuri ydinvoimala lisää.

Osittain samaa mieltä: Pienten tai jopa mini-ydinvoimaloiden käytön mahdollisuuksia kannattaa selvittää. Jos rakennetaan iso ydinvoimala, sen olisi syytä sujua nopeammin kuin Olkiluoto kolmosen rakentaminen.

Yksityisomistuksessa olevien maiden luonnonsuojelun pitää perustua vapaaehtoisuuteen.

Osittain samaa mieltä: Valtio voi velvoittaa suojelemaan luontoa, jos valtio on valmis korvaamaan yksityisille omistajille siitä mahdollisesti aiheutuvan taloudellisen haitan täysimääräisenä.

Suomen pitää pystyä karkottamaan nykyistä helpommin rikoksia tehneitä maahanmuuttajia.

Samaa mieltä.

Suomen on liityttävä Natoon.

Eri mieltä.

Suomeen tulisi sijoittaa pysyvä Naton tukikohta.

Eri mieltä.

Päätösvaltaa pitäisi siirtää EU:lta jäsenvaltioille.

Samaa mieltä. EU on kehittymässä niin vauhdikkaasti liittovaltioksi, jossa Brysselillä on ylin valta pienimpiinkin asioihin politiikassa, että eroaminen EU:sta saattaa osoittautua ainoaksi mahdolliseksi keinoksi siirtää päätösvaltaa kovin paljon takaisin Suomeen.

Ukraina pitää hyväksyä pikimmiten EU:n jäseneksi, vaikka se ei täyttäisi vielä jäsenyyskriteereitä.

Eri mieltä. Korruptio on perinteisesti rehottanut Ukrainan yhteiskunnassa, ja ukrainalaisten täytyy haluta muuttua toimintatavoiltaan, jos he haluavat jäseneksi EU:hun. Jos he eivät täytä jäsenyyden kriteereitä, se on merkki siitä että he eivät tosissaan halua jäseneksi, tai he haluavat vapaamatkustajiksi.

Kehitysyhteistyöhön käytettäviä varoja on leikattava.

Samaa mieltä. Todistetusti kehitysapu on usein kankkulan kaivoon heitettyä rahaa, joka hyödyttää erittäin vähän ketään kohdemaassa.

Yhteiskunnan johtavissa asemissa olevat eivät ymmärrä kansan ongelmia.

Samaa mieltä.

Ruotsin kielen asema Suomessa on säilytettävä vähintään ennallaan.

Eri mieltä. Pakkoruotsi pois, ja virkamiehiltä tulee vaatia ruotsin kielen osaamista vain siinä tapauksessa, että kyseinen viranhaltija todennäköisesti saa niin paljon ruotsinkielisiä asiakkaita, että tulkin käyttäminen heidän kohdallaan tulisi kohtuuttoman kalliiksi.

Koulutuksen rahoitusta on lisättävä ensi vaalikaudella.

Eri mieltä: Uskon että nykyinen rahoituksen taso riittää, mutta toiminnoissa voi olla tehostettavaa joiltakin osin, joka voi vapauttaa uutta rahaa uusiin tarkoituksiin.

Pääsykokeiden painoarvoa tulisi lisätä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

Samaa mieltä: Annetaan hakijoiden näyttää osaamisensa.

Lapsilisiä pitäisi maksaa vähemmän perheille, joilla on suuret tulot.

Samaa mieltä: Lapsilisä on tehotonta yhteiskunnan rahojen käyttöä. Sitä jaetaan huvikseen myös niille, jotka eivät tarvitse tällaista pientä taskurahaa.

Vanhuspalvelujen hoitajamitoitusta pitää keventää, jotta vanhuksille riittäisi hoivapaikkoja.

Osittain samaa mieltä: Totuus on että hoitajia ei ole tarpeeksi, eikä mikään mitoitus voi taikoa meille hoitajia. Työntekijöitä tarvitaan tietty määrä, mutta ei ole tarpeellista että he ovat kaikki koulutukseltaan ”hoitajia”. Työryhmän jäsenenä voisi olla myös heikommin koulutettuja apulaisia, joille hoitajat toimivat esimiehinä.

Kun etsit ehdokasta vaalikoneesta, ehkä haluaisit tietää, mitä ehdokkaasi ajattelee joistakin näistä 20:sta kysymyksestä. Valitettavaa, että valtion media YLE on päättänyt pimittää kansalaisilta hallussaan olevan tiedon siitä, mitä ehdokkaat vastasivat näihin kysymyksiin.

Toimituksen huomautus: Vastavuoro-kirjoitukset edustavat ainoastaan kirjoittajiensa näkemyksiä.

Kirjoittanut

Ion Mittler

Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja.

Viimeisimmät

Kaikki kirjoitukset

• 25.7.2023VastavuoroIsrael tunnustaa Länsi-Saharan osaksi Marokkoa, vastalahjaksi Marokko hyväksynee Länsirannan siirtokunnat
• 16.7.2023VastavuoroSuu säkkiä myöten
• 4.7.2023VastavuoroMastodon ei ole lähtenyt lentoon, mutta Facebook-Meta perustaa kilpailijan Twitterille: sensuuria kaipaaville on sittenkin toivoa
• 14.5.2023VastavuoroNasiman tuplapalkka ja avustajien karenssikorvaukset: näin asiat hoidettaisiin, jos kaalimaata ei vahtisi pukki itse