Kyminlinna ja kaaosteoria

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Oli hieno asia, että Kotkan kaupunki pelasti Kyminlinnan.

Se oli rohkea ja kunnioitettava päätös etenkin kaupunginjohtajaltamme.

Nyt voisi luulla, että asiat asettuisivat aloilleen ja alkaisi pitkään suunniteltujen ideoiden käytäntöön laittaminen.

Että nyt alkaisi Kyminlinnan elvyttäminen ja se käytännön rakennustyö joka siihen vaaditaan.

Että me kaikki kotkalaiset yhdessä rintamassa alkaisimme yhdessä ja hyvässä yhteishengessä Kumbayaa laulellen laittamaan kiveä kiven päälle, että Kyminlinnan muurit nousisivat menneisyyden loistoonsa.

Ei vaan mennyt kässärin mukaan.

Mainos. Juttu jatkuu alla.

Kyminlinnan pelastuminen aiheutti valtavan kaaoksen Kotkaan.

Nyt ihan kaikki koittavat omia tuon voiton ja varsinkin poliittisen kentän puolelta.

Itse luin jostain vanhasta lehdestä kuinka Taisto Sinisalo yritti aikoinaan ehdottaa, että Kotkan kaupungin tulisi ottaa Kyminlinna huostaansa.

Ajatus ei ole siis aivan tuore.

Kyminlinna oli silloin armeijan, joten ajatus oli silloin mieletön, vaan muutaman vuosikymmenen jälkeen toteuttamiskelpoinen.

Joten kenellä se perusidea oli, että Kotkan pitäisi ottaa Kyminlinna hallintaansa, niin sitä on mahdoton sanoa.

Idea lähti liikkeelle, toiset ihmiset tarttuivat siihen sekä muokkasivat sitä ja nyt vain aika oli oikea, että se idea istui tähän aikaan.

Se oli pitkän ajan prosessi, joka koostui kymmenien jos ei satojen ihmisten työpanoksesta, joka yhdistyi tässä ajassa .

Ja sitten kävi niin, että Kotka käytännössä pelasti Kyminlinnan kun aika oli oikea.

Ja se että Kotka ottaa Kyminlinnan hallintaansa, niin se ei yhdistä kotkalaisia vaan tekee sen, että kuppikuntia syntyy ja ne suojelevat mustasukkaisesti sitä mitä ne luulevat saavuttaneensa.

Lisäksi Yle koittaa vielä mustasukkaisesti nostattaa Kyminlinnan pelastajaksi yhdistystä, joka on neljä vuotta vanha.

Ensimmäiset omat kuntalaisaloitteeni ovat 8 vuoden takaa.

Mutta mediapoolin omistamaa mediaa ei kiinnostakaan journalismi tai taustojen tutkiminen vaan agendojen ajaminen.

Kansalaisaktivismilla oli Kyminlinnan pelastumisen suhteen valtava merkitys, mutta valtamedia ja sen toimittajat eivät tätä halua tunnustaa.

Mainos. Juttu jatkuu alla.

Joten valtamedian vastaisella suunnalla ollaan sitten miettimässä epätoivoisia tekoja, kuten miettimällä haastattelun antamista Venäjän televisiolle.

Niin sanotusti kova kovaa vastaan ja nuotio on aina helpoin sammuttaa bensiinillä.

Venäjällä ollaan muuten hyvin kiinnostuneita Kyminlinnan tilanteesta, ihan sen takia, että heidän suuri sotasankarinsa Suvorov oli Kyminlinnan rakentamisen taustalla.

Käytännössä Kyminlinna aiheutti valtavan kaaoksen Kotkaan.

Onko se sitten huono asia?

Kaaosta pidetään yleisestiottaen epäjärjestäytyneenä tilana.

Ja erityisesti vallassa olevat tahot pitävät sitä ei toivottavana asiana.

Kaaoksessa on kuitenkin hyvin paljon hyviäkin asioita, kuten luovuutta ja liikettä.

Ihmiskunta ja evoluutio etenee liikkeen kautta, ei pysähtyneisyyden ja paikoillaan olon.

Katsotaan asiaa ensin toiselta kannalta, jos ei ole kaaosta niin mitä meillä sitten on?

Mainos. Juttu jatkuu alla.

No, meillä on järjestystä sekä kuria.

Onko se hyvä asia ihan oikeasti ajatellen yksilön oikeuksia tai ihmiskunnan kehitystä?

Järjestys tarkoittaa samaa asiaa kuin kontrollointi.

Oman huoneen hallinta ja sen järjestäminen voi olla ihan hyvä asia, mutta jos auktoriteetit ottavat saman asenteen yksilön elämään ja oikeuksiin, niin onko se hyvä asia?

Onko hyvä asia, että yksilöä tai vapautta kontrolloidaan tai hallitaan?

Onko hyvä asia että viranomaistahot tulevat sanelemaan mitä yksilö saa tehdä tai mitä se ei saa tehdä, vaikka tuo toiminta ei olisikaan lakien vastaista?

Yleisesti ottaen virkamiesten ja poliitikkojen mielivalta ja kontrolloinnin halu aiheuttaa yleensä vain tuskaa sekä kärsimystä yhteiskuntaan.

Lisäksi pahinta tässä asiassa on se, että yleensä tällainen yksilön oikeuksien rikkominen ja isänmaan arvojen päälle räkiminen harvemmin aiheuttaa poliitikolle tai virkamiehelle mainittavempia ongelmia.

Kontrollointi ja hallinta yleensä tukkii energioita sekä aiheuttaa syöpää.

Yleensä se kaaos syntyykin kun kontorollointi ja hallinta on mennyt liiallisuuksiin ja syntyy vastareaktio kuten koronahuijauksen aikaan Convoy mielenosoitukset.

Kaaos luo kuitenkin paljon enemmän mahdollisuuksia ja tarjoaa uuden suunnan kun hallinta sekä kontrollointi yleensä vaan ruokkii vanhaa ja mennyttä.

Yleisesti ottaen kannattaa aina välttää ääripäitä ja muistaa ihan kaikessa mitä tekee, niin pitää siinä rytmityksen ja kohtuuden.

Jos koitat hallita kaikkea elämässäsi ja vieläpä toisia ihmisiä, niin tulet hulluksi, koska se on mahdotonta.

Tietty kurinalaisuus elämässä on ihan hyvä ja on hyvä että on säännöllisiä rutiineja.

Ne eivät kuitenkaan saa hallita liikaa, koska tällöin muutut ajattelemattomaksi robotiksi ja A: elämäsi on tällöin tylsää, B: sinua tullaan käyttämään hyväksi koska tottelet auktoriteetteja etkä uskalla kyseenalaistaa heitä.

Onko kaaos sitten parempi?

Onko parempi elää niin ettei ole mitään suunnitelmaa mihinkään ja liikkuu päivittäin täysin impulssiensa mukaan?

No, ei tietenkään.

Kun järjestys romahtaa syntyy kaaosta ja kun kaaosta syntyy, niin syntyy uusia mahdollisuuksia sekä tilaisuuksia, jotka luovat ylläripylläri: järjestystä.

Kaaosteoria tarkoittaa sitä, että koitetaan nähdä miten epäjärjestys järjestyy.

Kannattaa myöskin ottaa itsenäisesti selvää kaaosteoriasta.

Yleensä kuitenkin, niin epäjärjestäytynyttä tilaa ei kestä kovinkaan kauaa, vaan se joko alkaa järjestyä itsenäisesti tai sitten se tullaan järjestelemään järjestyneeseen tilaan kovalla kädellä.

Miten kaaos sitten ilmenee yksilön omassa elämässä ja käyttäytymisessä?

Impulssiivinen ja vaistoihin luottava toiminta on nimenomaan sitä mikä ruokkii kaaosta.

Koska se on ennalta arvaamatonta toimintaa.

Ennalta arvaamaton toiminta tuo elämääsi jännitystä ja uusia asioita.

Pelkästään impulsseihin luottaminen taas tuo sotkua elämään kun mikään ei pysy kasassa eikä järjestyksessä.

Tällaisessa toiminnassa ei välttämättä ole hallintaa tai kontrollia.

Kun asioita ei haluta pakonomaisesti hallita, niin se avaa yksilölle paljon isompia mahdollisuuksia kuin se, että on joku paimentamassa ja sanomassa miten pitää toimia.

Ja yleensä tämä paimentaja on paha paimen.

Vitsi: mitä eroa on hyvällä paimenella ja pahalla paimenella?

Hyvä paimen panee henkensä lampaiden edestä ja paha paimen panee lampaita henkensä edestä.

Ja yhteiskuntamme ylin johto niin politiikassa, virkamieskunnassa kuin yritysten johdossa on täyttynyt pahoista paimenista, joita ei kiinnosta kuin oma etu muiden kustannuksella.

Kuria ja järjestystä ja vakautta joka ajaa pienen piirin etua kyllä tulee, se on kaikilta muilta sitten pois.

Ja niin kuin koronakusetuksessa näimme, niin se vaarantaa monien ihmisten terveyden ja aiheuttaa turhaa kuolemaa.

Kaaos luo elämää, lisää luovuutta ja antaa yhteiskunnalle uudenlaisia mahdollisuuksia.

Kun asioita ei voi hallita, niin epäjärjestystä tulee ja samalla sitä kautta järjestys hajoaa, niin syntyy uusia mahdollisuuksia ja vapautta.

Ja joku miettii tässä vaiheessa, että miten tämä valtava paasaus liittyy nyt sitten käytännössä Kyminlinnaan.

Se, että Kyminlinna olisi tullut Kotkan hallintaan oli vielä 8 vuotta sitten vitsi.

Niille jotka ajoivat tätä asiaa vakavissaan kuntalaisaloitteiden tai mielipidekirjoitusten kautta naurettiin.

Sitten moni havahtui ja alkoi tekemään asian eteen jotain.

Vitsi alkoi muuttua kansalaisaktivismiksi.

Ihmiset alkoivat tehdä Kyminlinnan eteen jotain.

Ja esimerkiksi Kotkan matkailuoppaat saivat vuonna 2019 500 ihmistä muurien sisälle.

Ihmiset alkoivat puhua keskenään Kyminlinnasta ja paikalliset yrityksetkin havahtuivat tähän.

2022 moni muukin havahtui.

Eikä siinä mitään, jos toimitaan omalla työllä ja oikein.

Kaikkia tämä kuvio ei huvittanut.

Pieni porukka alkoi omimaan muiden työtä ja heidän tukenaan olivat valtamedian toimittajat.

Saivatko toimittajat tästä taloudellista korvausta, niin se on täysin huhujen varassa.

Pian kuitenkin alettiin mediassa kontrolloimaan sitä kuka sai tehdä Kyminlinnan eteen ja mitä.

Toimittajat eivät enää huomioineet kuka teki mitäkin Kyminlinnan eteen vaan alettiin ajamaan pienen porukan etua.

Pientä porukkaa alettiin nostattamaan valtamediassa vaikka heidän tekonsa olivatkin enemmän puheen asteella.

Ja itse koin myös sen, että omaa työtäni laitettiin muiden tekemäksi työksi.

Pieni porukka yritti hallita Kyminlinnaan tehtyä työtä valtamedian kautta.

Ja yrittää yhä.

Välittämättä sitä, että netin ja sosiaalisen median takia se on käytännössä mahdotonta.

Saalis on vain niin iso, että se on hämärtänyt tämän porukan ja etenkin Ylen toimittajien todellisuudentajun.

Ja koska tämä käytös on epäoikeudenmukaista, niin siitä on seurannut valtavat ja vakavat vastareaktiot joiden aikaa elämme nyt.

Eli Kotka siis riitautuu Kyminlinnan myötä ja ihan sen takia, että kunnia ei jakaudu tasan.

Riita taas aiheuttaa porukan hajaantumista pienempiin kuppikuntiin.

Se voi jostain olla negatiivista.

Minusta se kuitenkin luo uusia ajattelukuvioita ja sellaista rohkeutta, jota ehkä hyvänä aikana ei ole mahdollista saavuttaa.

Esimerkkinä vaikkapa se, että aletaan miettiä sitä, että jos ei saa oikeutettua näkyvyyttä vaikkapa Ylen kautta, niin sitten alkaa oikeasti miettiä, että voihan sen haastattelun antaa vaikkapa Venäjän televisiolle.

Mikä siis pitkällä juoksulla ei ole huono asia, koska suhteemme Venäjään tulee normalisoitumaan jossain kohti, koska se on kuitenkin naapurimaamme.

Ja kun suhteet normalisoituvat, niin raja aukeaa ja sieltä tulee turisteja joita varmaan saattaa kiinnostaa Kotkassa oleva Kyminlinna.

Se taas lisää uusia yrityksiä ja tätä kautta sillä on iso työllistävä vaikutus.

Joten näe niin, että mieluummin 20 viiden hengen ryhmää on parempi, kuin yksi 100 ihmisen yhdistys joka koittaa päällepäsmäröidä kaikkia muita.