Italian uusi pääministeri on konservatiivisella retoriikalla ääniä kalastava liberaali
Mainos. Artikkeli jatkuu alla. Italian vaalitulos tietää oikeistolaisempia aikoja Euroopan Unionin eteläisellä reunalla. Uutta pääministeriä Giorgia Melonia kuvaillaan suomen vasemmistolaisessa mediassa ”äärioikeistolaiseksi”. Hänen lausunnoissaan ja…
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Italian vaalitulos tietää oikeistolaisempia aikoja Euroopan Unionin eteläisellä reunalla. Uutta pääministeriä Giorgia Melonia kuvaillaan suomen vasemmistolaisessa mediassa ”äärioikeistolaiseksi”. Hänen lausunnoissaan ja vaalilupauksissaan on paljon oikeistolaisia painotuksia, mutta henkilönä hän on paljon liberaalimpi kuin hänen poliittinen retoriikkansa antaa ymmärtää.
https://yle.fi/uutiset/3-12638294
Giorgia Meloni profiloi itsensä ”vanhoillisten perhearvojen” puolustajaksi, ja YLE luonnehtii häntä ”arvokonservatiiviksi”. Luvassa saattaa kyllä olla politiikkaa, joka tukee perinteisiä perhearvoja aiempaa vahvemmin, mutta henkilönä Giorgia Meloni ei siihen osallistu kovin suurella dogmaattisella kiivaudella. Hän on avoliitossa elävä perheenäiti, eli se siitä arvokonservatiivisuudesta. Arvokonservatiivit solmivat avioliiton, ja avioliitto on ”vanhoillisten perhearvojen” keskeinen käsite. Sen käsitteen, jota Giorgia Meloni edustaa poliittisessa retoriikassaan, mutta ei henkilökohtaisessa elämässään.
Kauniiden puheiden ja käytännön tekojen välinen ristiriita ei lopu Giorgia Melonin henkilökohtaiseen elämään, vaan sitä tulee riittämään jonkun verran myös politiikkaan. Meloni sanoo olevansa ”kriittinen aborttia kohtaan”, mutta ei kuitenkaan aio edistää mitään lainsäädäntöä, joka tekisi abortista kielletympää tai hankalampaa kuin nykyään. Tällaiseen retoriikkaan olemme tottuneet Suomessakin: vasemmistolaiset puolueet ovat kilvan ”erittäin kriittisiä” kaikille rahan lahjoituspyynnöille, joita Bryssel kulloinkin ehdottaa, mutta eduskunnan salissa äänestetään silti aina Kyllä. Puheet ja teot eivät kohtaa toisiaan. Kuulostaa ihan politiikalta.
Meloni sanoo olevansa ”kristitty”. Kukapa ei olisi? Kun huomioidaan ristiriita hänen poliittisesti edustamansa ”arvokonservatiivisuuden” ja hänen henkilökohtaisen elämäntapansa välillä, tästä konseptista tulee spontaanisti mieleen Ano Turtiainen, joka käyttää myös nykyään korostetusti kristillistä retoriikkaa, kosiskellen uskovaisten ääniä tulevissa vaaleissa. Siitä huolimatta, että Turtiainen ei tiettävästi ole uskovainen, vaan jatkuva Raamatun siteeraaminen Twitterissä on motiiveiltaan puhtaasti poliittista.
Giorgia Meloni on tervetullut tuulahdus äärivasemmistolaisen ajattelun kyllästämään eurooppalaiseen politiikkaan, mutta kuvitelma siitä, että hän edustaisi yksityishenkilönä kaikkea sitä ”arvokonservatiivisuutta”, johon hänen vaalikampanjansa perustui, lienee perusteeton. Menestyvää politiikkaa tehdään rakentamalla vahva henkilöbrändi, jossa on kansaa miellyttäviä ominaisuuksia. Poliitikon ei aina tarvitse olla oikeasti brändinsä näköinen, omassa yksityiselämässään. Kansalle myydään henkilöbrändejä, ei oikeita ihmisiä.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Toimituksen huomautus: Vastavuoro-kirjoitukset edustavat ainoastaan kirjoittajiensa näkemyksiä.
Kirjoittanut
- Moniulotteisen demokratian puolestapuhuja.
Viimeisimmät
- 25.7.2023VastavuoroIsrael tunnustaa Länsi-Saharan osaksi Marokkoa, vastalahjaksi Marokko hyväksynee Länsirannan siirtokunnat
- 16.7.2023VastavuoroSuu säkkiä myöten
- 4.7.2023VastavuoroMastodon ei ole lähtenyt lentoon, mutta Facebook-Meta perustaa kilpailijan Twitterille: sensuuria kaipaaville on sittenkin toivoa
- 14.5.2023VastavuoroNasiman tuplapalkka ja avustajien karenssikorvaukset: näin asiat hoidettaisiin, jos kaalimaata ei vahtisi pukki itse
Melonilla on myös erittäin kyseenalaisia suhteita mm. Bill ja Melinda Gatesiin. Ettei vaan löydy vielä WEF kytkyäkin… mitä jos kyseessä onkin kaksilla rattailla ajava uusi PM, joka laitettiin rauhoittamaan kuohuvaa italiaa, ettei eliitti kadota otetta tästä EUn ihanne valtiosta…. no – koitan ottaa foliopipon pois päästä
On valitettavan yleistä ja todennäköistä, että jos joku tavallinen naapurin tyttö tai poika nousee raketin lailla pääministeriksi, se ei onnistu pelkällä tuurilla ja taidolla, vaan siinä on Berlusconin tms. rahaa paljon pelissä, ja kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Silti siinä on jonkun verran eroa, minkä taustaryhmän edustaja voittaa vaalit. On niillä ainakin jotain eroja politiikassa jota toteuttavat käytännössä.
Ajatus siitä, että aidosti vilpitön kansan edun ajaja voittaisi yhtäkään vaalia koskaan missään, on valitettavan naiivi ja epätodennäköinen. Isolla rahalla toteutettu vaalimainonta antaa niin ratkaisevan edun aina jollekin rikkaan eliitin suosikille, että vilpitön kansan mies ei koskaan saa aitoa ja tasapuolista mahdollisuutta vaaleissa. Loppuu mainosrahat kesken, ja mainonnan kautta tuotettu tunnettuus ratkaisee vaalimenestyksen.