Ulkomaisten yritysten tappiot Venäjältä poistumisesta ylittäneet 107 miljardia dollaria
Ulkomaisten yritysten tappiot Venäjältä poistumisesta ovat raskaat ja yhä edelleen kasvavat. Myös venäläisten pääomien rosvous kostautuisi länsimaille raskaasti.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Ulkomaisten yritysten tappiot Venäjältä poistumisesta ovat raskaat ja yhä edelleen kasvavat. Myös venäläisten pääomien rosvous kostautuisi länsimaille raskaasti.
Yrityspako Venäjältä sen vuoden 2022 Ukrainaan hyökkäyksen jälkeen on aiheuttanut ulkomaisille yrityksille yli 107 miljardin dollarin alaskirjaukset ja tulonmenetykset, kertoo Reuters omaan analyysiinsa pohjautuen.
Tappioiden määrä on kasvanut kolmanneksella elokuun 2023 viimeisestä luvusta, mikä korostaa Moskovan hyökkäyksen yritysmaailmalle aiheuttaman taloudellisen iskun laajuutta.
Sodan jatkuessa poistuvat yritykset kohtaavat todennäköisesti lisää vaikeuksia ja joutuvat hyväksymään yhä suurempia tappioita.
Venäjältä on lähtenyt noin tuhat yritystä. Sadat yritykset kuitenkin joko toimivat edelleen tai ovat keskeyttäneet liiketoiminnan. Muun muassa monet päivittäistavaroiden ja kulutustavaroiden valmistajat ovat pidättäytyneet kokonaan poistumasta Venäjältä väittäen, että Venäjän tavalliset kansalaiset luottavat heidän tuotteisiinsa.
Venäläisten pääomien rosvous kostautuisi raskaasti
Länsimaat jäädyttivät noin 300 miljardia dollaria Venäjän keskuspankin kulta- ja valuuttavarannoista Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Saksa kansallisti Uniperin ohella toisen kaasuyhtiön Gazprom Germanian ja nimesi sen uudelleen Sefeksi. Berliini on myös toiminut Rosneftin saksalaisten omaisuuserien edunvalvojana syyskuusta 2022 lähtien, mutta pidättäytynyt niiden kansallistamisesta, koska venäläisyhtiö oli ilmoittanut halukkuudestaan myydä.
Venäjä on luvannut kostaa EU:n ehdotukset jakaa uudelleen miljardeja euroja jäädytetyistä varoista ansaittuja korkoja, varoittaen katastrofaalisista seurauksista ja sanomalla, että kaikki yritykset viedä sen pääomaa tai korkoja ovat rosvousta.
Länsimaiset pankit ovatkin huolissaan oikeudellisista kiistoista, joita takavarikointi voi aiheuttaa.
Venäjä on jo väliaikaisesti ottanut hallintaansa useiden länsimaisten yhtiöiden, mukaan lukien Fortumin, Carlsbergin, OMV:n ja Uniperin omistamat varat.
Venäjän valtion uutistoimisto RIA laski, että Moskovan kosto maksaisi Euroopan unionin, G7-maiden, Australian ja Sveitsin yrityksille vähintään 288 miljardin dollarin arvosta varoja ja sijoituksia, jos Moskova ryhtyisi kostotoimiin.
Vuonna 2022 annetulla asetuksella kielletään sijoittajia ”epäystävällisistä” maista myymästä osakkeita keskeisistä energiaprojekteista ja pankeista ilman presidentin hyväksyntää.
Lähde: Reuters
Kuvituskuva: Kuvakaappaus videolta, Youtube/Traveling With Russell
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 19.12.2025PerspektiiviJeffrey Sachsilta avoin kirje Friedrich Merzille: ”Opetelkaa historiaa, herra liittokansleri!”
- 18.12.2025TalousPurra vaatii keskustelua eurojäsenyyden haitoista
- 14.12.2025UlkomaatFico: ”Jos venäläisen tai ukrainalaisen elämä on paskan arvoinen, en halua olla osa sellaista Länsi-Eurooppaa”
- 13.12.2025UlkomaatHallitsevat ryhmät estivät EU:n ulkosuhdehallintoa koskevan korruptiokeskustelun Euroopan parlamentissa
