Trump auttoi BlackRockia ostamaan Panaman kanavan satamia Kiinan heikentämiseksi
Maaliskuun 4. päivänä julkistettiin sopimus, jonka mukaan maailman suurimman varainhoitoyhtiön BlackRockin johtama konsortio ostaa satamat Panaman kanavan molemmilta puolilta.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Maaliskuun 4. päivänä julkistettiin sopimus, jonka mukaan maailman suurimman varainhoitoyhtiön BlackRockin johtama konsortio ostaa satamat Panaman kanavan molemmilta puolilta.
Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock ostaa satamia Panaman kanavan molemmilta puolilta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhattua Latinalaisen Amerikan maata. Yhdysvaltain hallituksella on kaksi päätavoitetta: heikentää Kiinaa ja auttaa Wall Streetin oligarkkeja, kirjoittaa Geopolitical Economy Report.
Virkaanastujaispuheessaan 20. tammikuuta Trump väitti virheellisesti, että Kiina käyttää Panaman kanavaa, ja julisti ottavansa sen takaisin. Kaksi viikkoa aiemmin pidetyssä lehdistötilaisuudessa Trump vihjasi olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa kanavan hallintaan, jos Panama kieltäytyisi antamasta Yhdysvalloille tehokasta valvontaa.
Maaliskuun 4. päivänä julkistettiin sopimus, jonka mukaan BlackRockin johtama konsortio ostaa satamat Panaman kanavan molemmilta puolilta. Konsortio hallitsee nyt vähintään 43 satamaa 23 maassa. BlackRockin tytäryhtiö Global Infrastructure Partners oli keskeinen osa Yhdysvaltain hallituksen tukemaa maailmanlaajuista infrastruktuuria ja investointia koskevaa kumppanuutta (PGI), jonka Joe Bidenin hallinto ja G7-ryhmä käynnistivät.
BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink kutsuttiin länsimaisten valtionpäämiesten G7-huippukokoukseen Italiassa vuonna 2024, jossa hän vaati ”julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia” auttamaan Wall Streetin yrityksiä ostamaan maailmanlaajuista infrastruktuuria erityisesti köyhissä, entisissä siirtomaavaltioissa.
Talouslehti Bloombergin mukaan Fink soitti henkilökohtaisesti Trumpille ja pyysi häntä auttamaan BlackRockia ostamaan Panaman kanavan satamat. Finkin kerrotaan kehuskelleen BlackRockin syvistä yhteyksistä maailman hallituksiin:
Mainos. Juttu jatkuu alla.
”Olemme yhä enevässä määrin ensimmäinen puhelu”, Finkin kerrotaan sanoneen.
BlackRock on maailman suurin sijoitusyhtiö. Se hallinnoi ennätyssuurta 11,6 biljoonan dollarin omaisuutta.
Geopolitical Economy huomautti, että Yhdysvaltain ulkoministeriön johtoon Donald Trump valitsi kovan linjan uuskonservatiivin Marco Rubion, joka on läheisessä liittoutumassa Latinalaisen Amerikan oikeiston kanssa. Rubion ensimmäinen ulkomaanmatka ulkoministerinä suuntautui Panamaan, jossa hän uhkaili Keski-Amerikan kansakuntaa sen suhteista Kiinaan.
Trumpin hallinto vaati, että Panaman hallitus pakottaisi hongkongilaisen CK Hutchison Holdingsin myymään osuutensa kanavaa ympäröivistä satamista.
Välittömästi Rubion matkan jälkeen Panama vetäytyi Kiinan maailmanlaajuisesta Belt and Road -infrastruktuuriohjelmasta.
Trumpin hallinto on pyrkinyt elvyttämään 202 vuotta vanhan Monroe-doktriinin, joka uhkaa Latinalaisen Amerikan maita ja kaikkialla läntisellä pallonpuoliskolla ja pitää aluetta Yhdysvaltain takapihana.
Yhdysvallat on usein loukannut Latinalaisen Amerikan maiden suvereniteettia. Tämän päivän Washington käskee niitä katkaisemaan suhteitaan alueen suurimpaan kauppakumppaniin Kiinaan.
Lähde: Geopolitical Economy
Kuvituskuva: BlackRock: Americasroof at English Wikipedia (CC BY-SA 3.0) /Trump: Gage Skidmore (CC BY-SA 2.0)
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 20.12.2025VS PremiumNato-jäsenyyden harha ja kansallinen vastuu – automaattista apua ei ole
- 19.12.2025PerspektiiviJeffrey Sachsilta avoin kirje Friedrich Merzille: ”Opetelkaa historiaa, herra liittokansleri!”
- 18.12.2025TalousPurra vaatii keskustelua eurojäsenyyden haitoista
- 14.12.2025UlkomaatFico: ”Jos venäläisen tai ukrainalaisen elämä on paskan arvoinen, en halua olla osa sellaista Länsi-Eurooppaa”
BlackRock on syöpä ja rikollisen cabal syndikaatin organisaatio.
Jos Kreikka olisi suostunut finanssikriisin jälkeen lisälainoitukseen antamalla erikoistakuita niin Pireuksen satama ei olisi nyt Kiinalla vuokralla vielä lähes 100 v ajan. Suomi antoi 90-luvun laman jälkeen tällaisia erikoistakuita ja lainat on jo moneen kertaan uusittu normaaleina lainoina. Moni maa erityisesti Afrikassa on antanut Kiinalle rakennusprojekteja ja niin että työvoima on tullut Kiinasta. Kun maksun aika on koittanut niin näistä ei neuvotella niinkuin länsimaiden kehitysprojektien lainojen anteeksiannosta.