Sveitsiläiset torjuivat kansalaispalveluksen ja superrikkaiden perintöveron
Pakollinen kansalaispalvelu ja suuri perintövero superrikkaille kaatuivat Sveitsin kansanäänestyksissä ylivoimaisesti.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Sveitsiläiset äänestivät selvästi kahta kansalaisaloitetta vastaan. Tulokset osoittavat, että sekä ehdotus kaikille pakollisesta kansalaispalveluksesta että superrikkaille suunnattu perintövero ilmastotoimien rahoittamiseksi hylättiin ylivoimaisesti.
Mies- ja naiskansalaisille suunnattua pakollista palvelusta vastusti arviolta 84 prosenttia äänestäjistä ja 79 prosenttia torjui suuren perintöveron.
Hallitus ja parlamentti olivat jo etukäteen vastustaneet molempia aloitteita kustannusten ja talousvaikutusten vuoksi. Kannattajat näkivät kansalaispalveluksen lisäävän tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuutta, mutta vastustajien mielestä se olisi lisännyt erityisesti naisten tekemää palkatonta työtä ja paisuttanut järjestelmää tarpeettomasti. Aloitteen taustalla ollut Noemie Roten korosti kuitenkin, että keskustelu tasa-arvosta jatkuu.
Myös aloite 50 prosentin perintöverosta yli 50 miljoonan frangin omaisuuksille kaatui selvästi. Sen puolustajat uskoivat veron tuottavan miljardeja ilmastotoimiin, mutta vastustajat varoittivat varakkaiden muuttoliikkeestä ja perheyritysten vaarantumisesta. Tulosta kuvattiin voitoksi taloudelliselle vakaudelle.
Sveitsissä on käytössä suora demokratia. Kansanäänestyksiä järjestetään neljä kertaa vuodessa ja ne antavat kansalaisille mahdollisuuden päättää uusista laeista tai poliittisista päätöksistä.
Vuoden 1874 jälkeen on pidetty noin 200 valinnaista kansanäänestystä, joista noin 40 prosenttia on hylätty. Vapaaehtoinen kansanäänestys voidaan järjestää, jos vähintään 50 000 pätevää allekirjoitusta kerätään 100 päivän aikana lakia vastaan; sen voimaantulosta päättää äänestäjien enemmistö. Pakollisia kansanäänestyksiä, kuten perustuslain muutoksia, varten vaaditaan äänten ja kantonien kaksinkertainen enemmistö. Samankaltaisia sääntöjä sovelletaan myös kantoneissa ja kunnissa.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Suora demokratia ja pakolliset kansanäänestykset perustuslain muutoksista ovat suojanneet Sveitsiä tehokkaasti ulkoiselta vaikuttamiselta. Vuonna 1992 sveitsiläiset äänestivät EI liittymiselle Euroopan unioniin. Tämä päätös on edelleen voimassa ja Sveitsi on pysynyt EU:n ulkopuolella. Sveitsin perustuslain mukaan myös jäsenyys sotilasliittoon tai muuhun puolustusliittoumaan olisi asia, jonka hyväksymiseksi tarvittaisiin pakollinen kansanäänestys.
Kuvituskuva: Engin Akyurt, Pexels.com
Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 18.4.2026UlkomaatKavallus Slava Ukraini -järjestölle lahjoitetuista varoista paljastui
- 15.4.2026KotimaaTuomioja kritisoi Ylen aamuvieraiden yksipuolisuutta
- 11.4.2026UlkomaatSaksan lakihanke raottaa ovea poliittiselle syrjinnälle asuntokaupassa
- 10.4.2026UlkomaatPutin julisti ortodoksisen pääsiäisen ajaksi tulitauon Ukrainaan
Se on juurikin niinkuin Hessburgerin Heikki sen sanoi ”Että näin voidaan tehdä niin maan talous pitää olla ylijäämäinen”. Tai no, en nyt muista sanoiko ihan noilla sanoilla. Mutta björnin kommentti siitä että Suomi voisi toimia ruâtsin tapaan poistaen perintöveron, se ei ole mahdollista koska valtiomme tarvitsee tuloja. Ja björn itse oli sotkemassa asioita tähän pisteeseen ennenkuin lähti pakoo ruâtsin maalle.