Saksan teollisuutta siirtyy ulkomaille kiihtyvällä tahdilla
Teollisuusyritysten kärsivällisyys Saksaa kohtaan on loppumassa. Yritykset syyttävät korkeita energian hintoja, jotka ovat nousseet jyrkästi sen jälkeen, kun Saksa menetti pääsyn venäläiseen maakaasuun.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Teollisuusyritysten kärsivällisyys Saksaa kohtaan on loppumassa. Yritykset syyttävät korkeita energian hintoja, jotka ovat nousseet jyrkästi sen jälkeen, kun Saksa menetti pääsyn venäläiseen maakaasuun.
Joka kolmas saksalainen teollisuusyritys harkitsee liiketoimintansa siirtämistä muihin maihin taloudellisten ongelmien keskellä. Saksan teollisuuden liiton (BDI) johtajan Siegfried Russwurmin mukaan määrä on kaksinkertainen vuoteen 2022 verrattuna.
Viimeisimpien muuttoa suunnittelevien yritysten joukkoon lukeutuvat muun muassa kodinkonevalmistaja Miele, joka aikoo vähentää 2 000 työpaikkaa Saksassa ja siirtää 700 työpaikkaa Puolan tehtaalleen. Lämmitinvalmistaja Viessmann on jo siirtänyt 3 000 työpaikkaa Puolaan.
Volkswagen ilmoitti viime vuonna suunnittelevansa akkutehdasta Yhdysvaltoihin ja rakentavansa sellaisen Kanadaan.
BASF ilmoitti aikovansa investoida petrokemian tehtaaseen Kiinassa. BASF:n toimitusjohtaja Martin Brudermüllerin mukaan Euroopan energiakriisi ja EU:n tiukentuva sääntely pakottavat yhtiön vähentämään ”mahdollisimman nopeasti ja myös pysyvästi” toimintaansa Euroopassa. BASF laittoi jäihin myös investoinnit Suomen Harjavaltaan, koska ”Suomi on kallis”.
Ranskalainen teräsputkien valmistaja Vallourec lopetti tuotannon Saksassa viime vuoden syyskuussa, kun taas rengasvalmistaja Michelin ja yhdysvaltalainen kilpailija Goodyear ilmoittivat sulkevansa Saksan tehtaansa vuoden 2025 loppuun mennessä vedoten korkeisiin energiahintoihin ja kovaan ulkomaiseen kilpailuun.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Russwurm sanoo, että kasvava määrä yrityksiä raportoi, että ”heidän kärsivällisyytensä Saksaa kohtaan on loppumassa”. Hänen mukaansa talouskasvun hidastuminen ja korkea inflaatio, erityisesti energia-alalla, ovat johtaneet investointien vähenemiseen, eikä Berliinillä ole strategiaa tilanteen kääntämiseksi.
Monet yritykset pitävät yhtenä tärkeimmistä syistä ongelmiinsa korkeita energian hintoja, jotka ovat nousseet jyrkästi sen jälkeen, kun Saksa menetti pääsyn venäläiseen maakaasuun vuonna 2022. Asiaa on pahentanut Berliinin päätös siirtyä pois ydinvoimasta ja hiilestä uusiutuviin energianlähteisiin.
Lue myös Petri Kuittisen kaukonäköinen vieraskynä heinäkuulta 2022:
Lähteet: BILD, Brussels Signal, Kauppalehti, Talouselämä, Eurometal
Kuvituskuva: Volkswagenin tehdas Saksan Wolfsburgissa. Andreas Praefcke/Wikimedia Commons, CC BY 3.0 DEED
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 27.2.2026VS PremiumUkrainan sotakeskustelu ei ole spontaania – se on ohjelmoitua
- 26.2.2026UlkomaatMélenchon haluaa murtaa mediajättien tiedonvälityksen monopolin
- 23.2.2026PääkirjoitusPääkirjoitus 23.2.2026: Zelenskyin energiakiristys rikkoo EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimusta
- 22.2.2026UlkomaatMacron: Sananvapaus on täyttä hölynpölyä
Euroopan de industralisaatio etenee.
Saksan talousihme 2.0? Teollinen voima ollut siellä osa kansallista ”itseymmärrystä” mutta tilanne ehkä nyt jo toinen, koska energiakäänne. Kuittisen kirjoitus on mainio.
Eikä berliinillä ole strategiaa tilanteen kääntämiseksi..se olisi niin lapsellisen helppoa. Avaa vain kkaasuputken venäjälle ja rupee taas ostamaan venäläistä energiaa.
[…] Saksan teollisuutta siirtyy ulkomaille kiihtyvällä tahdilla […]