Räjähdys öljynjalostamolla Unkarissa – spekulaatiot rauhanneuvottelujen sabotoinnista kiihtyvät
Tapahtumien ajoitus hieman sen jälkeen, kun Budapest valikoitui mahdollisten korkean tason neuvottelujen näyttämöksi on herättänyt epäilyjä siitä, oliko kyse vain onnettomuudesta.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Unkarissa syttyi maanantai-iltana 20. lokakuuta tulipalo MOL-yhtiön Százhalombattan öljynjalostamolla, jossa asukkaat kuulivat räjähdyksen ja näkivät savua. Jalostamon omat palomiehet aloittivat sammutustyöt, ja useiden kuntien ammattipelastusyksiköt saapuivat paikalle. Tulipalo saatiin hallintaan tiistaiaamuun mennessä.
Silminnäkijöiden mukaan liekit näkyivät useiden kilometrien päähän jalostamolta ja taivaalle nousi paksua savua.
Viranomaiset tutkivat tapausta. Viime aikoina on tapahtunut muitakin energia-alan häiriöitä, kuten drooni-isku Venäjän Novokujbyševskin jalostamolle, joka pysäytti raakaöljyn käsittelyn. Organisoitua toimintaa tapahtumien syynä ei ole voitu pois.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán kommentoi tapausta tiistaiaamuna Facebookissa, kertoen keskustelleensa MOL:n johdon ja sisäministerin kanssa. Hänen mukaansa Unkarin polttoainehuolto on turvattu, ja Százhalombattan öljynjalostamon palon olosuhteet tutkitaan mahdollisimman perusteellisesti.
Százhalombattan laitos, joka on Unkarin suurin ja modernein öljynjalostamo, vastaanottaa raakaöljyä Venäjältä Barátság-öljyputken kautta.
Romaniassa sattui samana päivänä räjähdys puoliltapäivin Petrotel-Lukoil-jalostamolla Ploieştissa, joka on venäläisen Lukoilin tytäryhtiön omistuksessa ja oli suljettu huoltotöiden vuoksi 17. lokakuuta lähtien. Räjähdyksessä loukkaantui vakavasti 57-vuotias työntekijä, joka sai pahoja vammoja jalkoihin ja päähän.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Viranomaiset eivät ole vielä selvittäneet syytä onnettomuuteen, mutta tutkivat niin teknistä vikaa, inhimillistä virhettä kuin mahdollisuutta järjestäytyneestä teosta, sillä Ukrainan sodan myötä energia-infrastruktuuriin kohdistuneet iskut ovat lisääntyneet. Jalostamo on yksi Romanian suurimmista, ja sen vuosittainen kapasiteetti on 2,5 miljoonaa tonnia.
Monet tarkkailijat ovat alkaneet pohtia tapahtumien yhteyttä pyrkimyksiin horjuttaa Budapestissa suunniteltuja rauhanneuvotteluja tai lähettää poliittinen viesti juuri ennen mahdollista korkean tason keskustelua Budapestissa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin välillä.
Spekulaatio saa painoarvoa myös laajemmassa kontekstissa, kun energiainfrastruktuuri on noussut osaksi geopoliittista painostuskeinovalikoimaa.
Myös Puolassa tehty päätös vapauttaa Nord Stream -epäilty ilman hänen luovuttamistaan Saksaan, maan pyynnöistä huolimatta, on herättänyt keskustelua siitä, millaisen signaalin se lähettää ja voiko se suorastaan kannustaa riskialttiimpaan toimintaan ja iskuihin eurooppalaiseen energiainfrastruktuuriin.
Tiistain aikana Valkoinen talo viestitti, että Trumpilla ei ole ”välittömiä suunnitelmia” tavata Putinia, vaikka aiemmin tapaamisen ennakoitiin tapahtuvan jopa parin viikon sisällä.
Kuvituskuva: Pexels
Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 19.12.2025PerspektiiviJeffrey Sachsilta avoin kirje Friedrich Merzille: ”Opetelkaa historiaa, herra liittokansleri!”
- 18.12.2025TalousPurra vaatii keskustelua eurojäsenyyden haitoista
- 14.12.2025UlkomaatFico: ”Jos venäläisen tai ukrainalaisen elämä on paskan arvoinen, en halua olla osa sellaista Länsi-Eurooppaa”
- 13.12.2025UlkomaatHallitsevat ryhmät estivät EU:n ulkosuhdehallintoa koskevan korruptiokeskustelun Euroopan parlamentissa
