Euroopan keskuspankki EKP:n tilikauden tulos 1,3 miljardia euroa tappiollinen
Euroopan keskuspankki EKP raportoi tappioista ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004, jolloin se ilmoitti hieman alle puolen miljardin tappiosta.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Euroopan keskuspankki EKP raportoi tappioista ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004, jolloin se ilmoitti hieman alle puolen miljardin tappiosta.
Euroopan keskuspankin (EKP) tilintarkastetun vuoden 2023 tilinpäätöksen mukaan EKP:n tulos oli 1 266 miljoonaa euroa tappiollinen.
EKP:n mukaan tappio siirretään EKP:n taseessa eteenpäin ja katetaan tulevien vuosien voitoilla. Koko taloudellisten riskien varalle tehty 6 620 miljoonan euron varaus purettiin, ja siitä siirretyillä varoilla katettiin osa tilikauden aikana aiheutuneista tappioista. Euroalueen kansallisille keskuspankeille ei suoriteta voitonjakoa tilikaudelta 2023.
”EKP:n ohjauskorkojen nostaminen euroalueen inflaation taltuttamiseksi lisäsi EKP:n vaihtuvakorkoisten velkojen korkokuluja. Sijoitetuista EKP:n varoista saadut korkotuotot eivät kuitenkaan kasvaneet samassa määrin tai samaan tahtiin, koska sijoitukset tehdään pääosin maturiteetiltaan pitkiin ja kiinteäkorkoisiin arvopapereihin. EKP:n tulos on lähivuosinakin todennäköisesti tappiollinen”, EKP raportoi.
EKP raportoi tappioista ensimmäistä kertaa lähes kahteen vuosikymmeneen. Vuonna 2022 EKP teki nollatuloksen.
EKP teki viimeksi tappiota vuonna 2004, kun se ilmoitti 477 miljoonan euron nettotappioista. Syynä olivat tuolloin valuuttakurssitappiot heikon dollarin vuoksi sekä alhainen korkotaso.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Mitä EKP:n tappiot tekevät markkinoiden luottamukselle?
GNS economicsin toimitusjohtaja ja Helsingin yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Tuomas Malinen on jo jonkin aikaa ennustellut läntisen rahoitusjärjestelmän romahtamista, alkaen Euroopan keskuspankin romahtamisesta. Malinen on esittänyt näkemyksiään muun muassa Substackissaan.
”Euroopan keskuspankki on pohjimmiltaan Euroopan yhteisen valuutan (euron) 19 kansallisen keskuspankin ”yhteisö”. Vaikka kansalliset keskuspankit toimivat taloudellisesti arvostettujen valtiovarainministeriöiden suojassa, EKP:lla itsellään ei ole tällaista suojaa. Tämä tarkoittaa suoraan sanottuna sitä, että tällä hetkellä ei ole olemassa suoraa linjaa EKP:n pääomittamiseen, paitsi niiden jäsenmaiden kansallisten keskuspankkien tai veronmaksajien tuen kautta”, Malinen kirjoittaa.
On vaikea nähdä, että kaikki Euroopan maat, joilla on omat budjettiongelmansa, suostuisivat maksamaan rahaa EKP:lle. Tämä johtaa kysymyksiin markkinoiden luottamuksesta:
”Luotavatko markkinat tai pankit EKP:hen sen jälkeen, kun tappiot alkavat kasvaa ja pakottavat pankin toimimaan (suurella) negatiivisella pääomalla? Emme yksinkertaisesti tiedä”, Malinen kirjoittaa.
Lähteet: Euroopan keskuspankin tiedote, YLE, Tuomas Malinen/Substack
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 19.12.2025PerspektiiviJeffrey Sachsilta avoin kirje Friedrich Merzille: ”Opetelkaa historiaa, herra liittokansleri!”
- 18.12.2025TalousPurra vaatii keskustelua eurojäsenyyden haitoista
- 14.12.2025UlkomaatFico: ”Jos venäläisen tai ukrainalaisen elämä on paskan arvoinen, en halua olla osa sellaista Länsi-Eurooppaa”
- 13.12.2025UlkomaatHallitsevat ryhmät estivät EU:n ulkosuhdehallintoa koskevan korruptiokeskustelun Euroopan parlamentissa
Eihän EU:n Nato valtiot käy edes sotaa kuin vapaaehtoisvoimin, jos tieto on totta. EU on tainnut luoda itselleen pakotteita. Pakotteet voivat peittelystä huolimatta panna Suomen konkursiin, koska kauppatoimista suljettiin pois 30% ja suomalaiset veronmaksajat tukevat sotaa Ukrainassa. Ainakin noista maksuista olisi pitänyt kysellä maksajilta enemmistön hyväksyntää, jos Suomen vallassa olijat toimivat demokratian mukaisesti.
Erittäin hyvä uutinen! ”Laastari” irti ja monopoly/leikkiraha ja sen hännystelijät roskikseen. Ymmärrän konkurssin käsitteen hyvin, mutta todellista talouden halvaantumista ei synny niin kauan kun on ihmisiä tuottamaan yhta ja vaihtamaan sen toiseen. Tämä on vain hinta siitä ettei 60-vuotta porskuttanutta FIAT-valhetta ole kyseenalaistettu, vaan se on pyritty aktiivisesti leimaamaan höpöpuheeksi. Raha, on se mitä sovimme sen olevan. Arvo, on taas sekä yksinkertaisempi yksilölle, että monimutkaisempi kun sitä yritetään tasapäistää. Rahan ARVOa ollaan systemaattisesti tuhottu alkaen amerikan federal reservin luomisesta.