Bulgarian perustuslakituomioistuin: Puhemies ylitti toimivaltansa estäessään kansanäänestyksen eurosta

Tuomioistuimen ratkaisu palautti Radevin eurokansanäänestysaloitteen parlamenttiin ja kärjisti kiistan, kun presidentti syytti eduskuntaa lainvastaisesta toiminnasta.

Kimmo Kautio Julkaistu26.11.2025 21:0828.11.2025 14:40 Päivitetty28.11.2025 14:40

Mainos. Artikkeli jatkuu alla.

Perustuslakituomioistuin Bulgariassa linjasi, ettei parlamentin puhemiehellä ole valtaa arvioida lakisääteisiä edellytyksiä, joiden perusteella kansanäänestys voidaan järjestää, eikä hän voi yksin hylätä toimivaltaisen tahon tekemää ehdotusta. Tämä toimivalta kuuluu yksin parlamentille.

Ratkaisu annettiin sen jälkeen, kun presidentti Rumen Radevin ehdotus euroon siirtymistä koskevasta kansanäänestyksestä jätettiin kokonaan käsittelemättä entisen puhemiehen Natalia Kiselovan päätöksellä.

Tuomioistuin totesi äänin 11–1, että puhemies ei voi estää parlamenttia käyttämästä sille perustuslaissa annettua toimivaltaa.

Tuomioistuimen mukaan kansa on valtiovallan ainoa lähde, ja sen valtaa käyttää joko se itse tai perustuslain määrittämät toimielimet. Siksi yksittäinen kansanedustaja tai puhemies ei voi yksin päättää asioista, jotka on annettu parlamentin kollektiiviseen toimivaltaan.

Perustuslakituomioistuin korosti, että vain parlamentti voi arvioida, täyttyvätkö kansanäänestyksen järjestämisen lailliset edellytykset. Puhemiehen yksipuolinen päätös estää tätä toimivaltaa käyttämästä, eikä siihen voida kohdistaa samanlaista perustuslainmukaisuuden valvontaa kuin parlamentin päätöksiin.

Ratkaisun mukaan tällainen menettely vaarantaa perustuslain noudattamisen ja sen aseman ylimpänä oikeusnormina, koska se voi estää parlamentin toimien lainmukaisuuden tarkastamisen.

Mainos. Juttu jatkuu alla.

Perustuslakituomioistuimen ratkaisun jälkeen Radev vaati parlamenttia ottamaan eurokansanäänestystä koskevan aloitteen välittömästi käsittelyyn. Hänen mukaansa päätös on “oikeuden voitto poliittisen eliitin mielivallasta” ja vahvistaa, ettei puhemies voi estää lain nojalla tehtyä ehdotusta. Radev syytti Kiselovaa parlamentin toimivallan omimisesta ja totesi, että hänen esityksensä alkuperäiset asiakirjat ovat yhä eduskunnan kirjaamossa.

Parlamentissa jatkokäsittely johti uuteen kiistaan. Vazrazhdane-puolue esitti, että aloite lisättäisiin istunnon asialistalle, mutta varapuhemies Kostadin Angelov torjui pyynnön väittäen, ettei presidentin esitystä ole kirjaamossa.

Radev kutsui tätä valheeksi ja kehotti edustajia etsimään asiakirjat omasta järjestelmästään:

“Jos heillä on vielä arvokkuutta ja kunnioitusta kansan tahtoa kohtaan, heidän tulee tuoda esitykseni saliin, keskustella siitä ja äänestää.”

Presidentti painotti, ettei aio tehdä uutta aloitetta, koska dokumentit ovat jo parlamentissa, ja syytti eduskuntaa “lain sijaan laittomuuden tuottamisesta”.

Vielä helmikuussa 2025 lähes 60 prosenttia bulgarialaisista vastusti maansa liittymistä euroon.

Bulgarian euroon liittyminen muistuttaa Suomen liittymistä euroalueeseen, kun maamme liittyi runsaasta vastustuksesta huolimatta euroon ilman kansanäänestystä ja jopa ilman lakiesitystä, vain tiedonantomenettelyä käyttäen.

Bulgarian parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta antoi heinäkuussa 2025 myönteisen lausunnon euroon liittymisestä. Parlamentti ei kuitenkaan ole tehnyt varsinaista päätöstä euroon liittymisestä. EU:n neuvosto hyväksyi maan liittymisen euroon 8. heinäkuuta 2025 ja Bulgaria on ottamassa euron käyttöön 1. tammikuuta 2026.

Lue myös: