Varoitusmerkkejä Euroopan taloudesta: työttömyys ja julkinen alijäämä kasvussa
Euroopan talous on kaksijakoinen. Menestyjiä on vähän, mutta suurin osa jäsenmaista kamppailee heikon kasvun ja inflaation paineiden kanssa.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Ekonomisti Sven R. Larson tarkastelee European Conservativen artikkelissaan EU:n taloutta neljän muuttujan kautta: bruttokansantuotteen (BKT) kasvu, työttömyys, julkisen sektorin rahoitus ja inflaatio.
Hänen analyysinsä pohjautuu viimeisimpiin Eurostatin tilastoihin, jotka osoittavat vaihtelevaa kehitystä.
“Huolestuttavaa on, että 17 EU:n 27 jäsenvaltiosta ei saavuttanut 2 prosentin reaalista BKT:n kasvua”, Larson huomauttaa.
EU:n keskimääräinen BKT:n kasvu toisella neljänneksellä oli 1,4 prosenttia ja euroalueella 1,3 prosenttia. Monen maan kasvu jää alle 2 prosentin, mikä pitkällä aikavälillä uhkaa elintason säilymistä.
Kasvun ja työttömyyden suhde paljastaa eroja maiden talouden vahvuudessa. Viisi nopeasti kasvavaa maata – Kypros, Kroatia, Bulgaria, Liettua ja Puola – eroavat työttömyysasteensa perusteella.
Larson toteaa, että Puolan ja Bulgarian kasvuluvut “ilmentävät talouden taustavahvuutta,” kun taas Liettuan 7 prosentin työttömyys näyttää, ettei lyhytaikainen kasvu ole merkki kestävästä vahvuudesta.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Saksa ja Suomi ovat esimerkkejä erilaisista ongelmista: Suomen BKT supistui 0,4 prosenttia ja työttömyys on lähes 10 prosentissa, kun taas Saksan negatiivinen kasvu yhdistettynä 3,8 prosentin työttömyyteen on “makrotaloudellinen oksymoroni,” mikä viittaa rakenteellisiin ongelmiin.
Julkinen talous on monessa maassa alijäämäinen. Kypros, talouskasvun johtaja, näyttää olevan vakaalla pohjalla: “se tuottaa enemmän kuin tarpeeksi verotuloja kattamaan hallintonsa kustannukset.”
Kroatia sen sijaan kasvaa, mutta sen julkisen talouden alijäämä ylittää EU:n 3 prosentin rajan, mikä voi edellyttää kiristyksiä. Larson varoittaa, että alijäämä voi olla merkki rakenteellisesta ongelmasta, jos kasvu ei perustu talouden vankkaan pohjaan.
Inflaation kehityksestä Larson korostaa sen vaikutusta luottamukseen ja kulutuskäyttäytymiseen: nouseva inflaatio heikentää talousluottamusta, laskeva vaikuttaa hitaammin. Kypros pystyy kasvamaan vakaasti hintojen pysyessä hallinnassa, kun taas Kroatia kamppailee 4,6 prosentin inflaation kanssa. Saksan inflaatio kasvoi talouden supistuessa, mikä voi viitata stagflaation riskiin.
Larson päätyy synkkään arvioon: EU:n talous ei ole hyvässä kunnossa. Hän ennustaa, että ongelmallinen inflaatio ja heikko julkinen talous johtavat tiukempaan finanssipolitiikkaan, mikä puolestaan hidastaa talouskasvua ja nostaa työttömyyttä.
“Ellei selkeitä merkkejä muusta ilmene, tämä on todennäköisin skenaario” Euroopalle vuoteen 2026 mentäessä.
Kuvituskuva: ChatGPT
Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 3.12.2025PerspektiiviBogdanos syyttää EU:ta sodan pitkittämisestä: ”Venäjä-mörkö elää Berlaymontissa”
- 3.12.2025UlkomaatEU:n entinen ulkopoliittinen edustaja Federica Mogherini otettu kiinni – epäillään petoksesta
- 2.12.2025VS PremiumLöytyykö puhelimestasi ”poistamaton israelilainen vakoiluohjelma”?
- 30.11.2025TalousEU:n Transkaspian-hanke: strateginen välttämättömyys vai älyttömyyden huipentuma?
Lisää maahanmuuttoa, joka imee verotulot muista paljon järkevämmistä kohteista. Toinen myrkky on tämä aseistaminen. se ei itsessään tuota mitään. Elämämme ei ole parempaa vaikka tykkejä ja tankkeja olisi kuinka paljon.
Ja kolmantena jatkuvat sanktiot venäjälle. Ei ei ei. venäjän kanssa pitäisi pikemminkin käydä kauppaa.
Mutta niin kauan kuin tätä umpi hullua politiikkaa ajetaan on Eurooppa lasku-uralla.
Mikään kasvu ei voi jatkua loputtomiin. Ja nykyinen tilanne on itse aiheutettu, todennäköisesti tahallaan. Ilmeisesti tavoitteena liittovaltio, ja sitä myöten maailmanhallitus.