Varoufakis: Vuosi 2025 murskasi Euroopan
Yanis Varoufakisin mukaan Ukraina, Kiina ja Trump paljastivat karun totuuden: strateginen riippuvuus teki Euroopasta sivustakatsojan.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Kreikan entinen valtiovarainministeri ja Ateenan yliopiston taloustieteen professori Yanis Varoufakis maalaa kuvan vuodesta 2025 hetkenä, jolloin ”myöhäisen 1900-luvun järjestyksen viimeiset tukipilarit murenivat” ja Euroopan kunnianhimo haudattiin.
Varoufakisin mukaan maailma siirtyi ”kovempaan, kylmempään maailmanjärjestykseen”, jossa strateginen riippuvuus tarkoittaa väistämätöntä merkityksettömyyttä. Hän kirjoittaa kolmesta maailmaa vuonna 2025 ravistelleesta iskusta tai mullistuksesta.
Ensimmäinen mullistus oli Venäjän voitto Ukrainassa Euroopan yhdistyneen johdon yli. Varoufakisin mukaan EU ja Nato pelasivat vaarallista kaksoispeliä: ne lupasivat Ukrainalle voittoa, jota eivät olleet valmiita rahoittamaan, ja samalla käyttivät ”ikuista sotaa” tekosyynä ohjatakseen velkaa sotateollisuuteen.
Sota toimi ”täydellisenä moottorina keynesiläiselle elvytykselle” Euroopan pysähtyneessä taloudessa. Lopputulos oli myrkyllinen: ”lähetettiin juuri sen verran aseita, että verenvuoto jatkui, muttei kurssi muuttunut”.
Toinen mullistus tuli Kiinasta, joka Varoufakisin mukaan voitti Yhdysvaltojen kauppasodan. Kiina vastasi mestarillisella kaksiosaisella liikkeellä: se käytti harvinaisia maametalleja aseena ja ajoi Yhdysvaltojen myötävaikutuksella oman teknologisen omavaraisuutensa läpi.
Tuloksena oli se, että lännen sirupakotteet kääntyivät itseään vastaan. Eurooppa jäi jälleen väliinputoajaksi: se suljettiin Kiinan markkinoilta mutta jäi ilman Yhdysvaltojen tukea.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
”Tämä ei ollut tappio kauppasodassa, vaan geopoliittinen shakkimatti”, Varoufakis kirjoittaa.
Kolmas isku oli Donald Trumpin helppo voitto tullisodassa EU:ta vastaan. Varoufakis kuvaa, kuinka Ursula von der Leyen joutui Trumpin golfklubilla esittämään antautumisen ”historiallisena sopimuksena”.
Tullit nousivat rajusti, EU luopui omistaan ja sitoutui 600 miljardin dollarin investointeihin Yhdysvalloissa. Kyse oli Varoufakisin sanoin ”ennennäkemättömästä pääoman ulosvetosopimuksesta”, joka muutti Euroopan kilpailijasta anelijaksi.
Yhdessä nämä iskut muodostavat synkän kokonaisuuden. Eurooppa menetti sodan, teollisen asemansa ja pääomansa ja ajautui G2-maailmassa sivustakatsojaksi. Varoufakisin lopputuomio on tyly: ”kuviteltu globaali kylä on nyt gladiaattoriareena”, jossa Eurooppa vaeltaa vailla suuntaa.
Vuoden opetus on Varoufakisin mukaan armoton: ”eksistentiaalisten kamppailujen ajassa strateginen riippuvuus on esinäytös merkityksettömyydelle.”
Kuvituskuva: Chatham House/Flickr (CC BY 2.0)
Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 26.2.2026UlkomaatMélenchon haluaa murtaa mediajättien tiedonvälityksen monopolin
- 23.2.2026PääkirjoitusPääkirjoitus 23.2.2026: Zelenskyin energiakiristys rikkoo EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimusta
- 22.2.2026UlkomaatMacron: Sananvapaus on täyttä hölynpölyä
- 21.2.2026UlkomaatMinisteri pakeni junassa – miljoonalahjukset ja käteiskätköt ravistelevat Ukrainan johtoa
Olisikohan kuitenkin pitänyt Euroopan kansalaisten valita äänestämällä Euroopan komissin puheejohtaja ja jäsesenet. Suomen demokratia kyllä näyttää ettei sekään järjestelmä toimi paremmin. Molemmat järjestelmät näyttävät olevan sivilisaation loppu ellei löydy sattumalta hyvää diktaattoria, joka vielä saisi asiat kuntoon.
Viime aikoina tosiaan muistunut mieleen Pentti Linkolan lohkaisu: ”Demokratia on kuoleman uskonto.”