Pitäisikö Suomen liittyä BRICS-maihin?
Voisiko tehokkain tapa kirjoittaa Suomi sisään Aasian nousuun olla hakea BRICS-maiden jäsenyyttä ja sitä kautta etulyöntiasemaa?
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
BRICS-maat viittaa viiteen kehittyvään maailman talouden moottoriin: Brasiliaan, Venäjään, Intiaan, Kiinaan ja Etelä-Afrikkaan. Lyhenne on muodostettu näiden maiden englanninkielisten nimien alkukirjaimista. BRICS:issä ei ole kyse vapaakauppa-blokista, mutta ne tekevät vahvaa taloudellista yhteistyötä keskenään.
BRICS-maiden taloudet ovat kasvaneet nopeasti. Maat kattavat neljänneksen maailman maapinta-alasta, yli 40 prosenttia maailman väestöstä sekä arviolta 20–25 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
Ekonomistien mukaan on odotettavissa, että maiden taloudellinen vaikutusvalta kasvaa tulevaisuudessa muun muassa teollisuusmaiden kustannuksella. Maiden yhteenlasketun bruttokansantuotteen on arvioitu nousevan peräti 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Alkuvuodesta 2022 BRICS ilmoitti olevansa avoin uusille jäsenille ja sen jälkeen lukuisat maat ovat hakeneet jäsenyyttä. Nopeimmalla aikataululla uusia todennäköisiä jäseniä ovat Iran, Argentiina, Turkki, Saudi-Arabia ja Egypti. Uusien maiden liittyminen nopeuttaa kehitystä entisestään.
On esitetty arvioita, että maista tulee hallitsevia teollisuustuotteiden, palvelujen ja raaka-aineiden toimittajia vuoteen 2050 mennessä.
BRICS-maat työskentelevät yhdessä esimerkiksi uuden, muun muassa kultaan, hopeaan ja uraaniin perustuvan varantovaluutan perustamiseksi. Tämä on valtava haaste Yhdysvaltain dollarin hallitsevalle asemalle, joka ei perustu kultaan tai mihinkään muuhunkaan, vaan se on niin sanottu Fiat-valuutta.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Ne ovat myös perustaneet kehityspankin (New Development Bank) koordinoimaan infrastruktuurilainoja.
Miksi Suomen kannattaisi liittyä?
Kuten mukana olevien maiden luettelo kertoo, BRICS:issä ei ole kyse mistään arvoyhteisöhapatuksesta, vaan ennen muuta yhteistyöstä, taloudesta ja kaupasta. BRICS-kumppanuus on läntisen blokin ulkopuolella haluttu kumppanuus.
Business Finland on arvioinut tulevaisuuden skenaarioita hahmotellessaan, että jakautuneessa maailmassa parhaiten pärjäävät yritykset, joiden tuotteilla on kysyntää Aasian markkinoilla ja Suomen kyvykkyys toimia kahden maailman välissä – kuten puolueettomuuspolitiikan idea oli – olisi ajankohtaisempaa, kuin koskaan.
Sitran työpaperissa vuodelta 2014 tiede-, teknologia- ja innovaationeuvoksena Suomen Tokion suurlähetystössä toimiva Teppo Turkki kirjoittaa, että Suomen pitää kirjoittaa itsensä sisään Aasian nousuun.
“Tulevaisuudessa Suomen suhde Aasiaan ei voi olla vain kaupallinen. Meidän tulee luoda kaupankäyntiä kokonaisvaltaisempi läsnäolo itään ja Aasiaan. Suomessa tulisi pikaisesti käydä vakava keskustelu siitä, miten kurotamme nopeammin ja kauemmaksi itään sekä rakennamme strategista lähestymistä vahvistuvan Aasian, erityisesti Itä-Aasian maiden kanssa”, Turkki kirjoittaa.
Turkki kirjoittaa myös:
“Resurssitarve, liittyen erityisesti Kiinan talouskasvuun, heiluttaa raaka-aineiden, öljyn ja kaasun, metallien, riisin ja viljan sekä veden maailmanmarkkinahintoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomen luonnonvarat ovat osa maailmanlaajuista resurssipoolia ollen tulevaisuudessa kiinnostava investointikohde aasialaisille yrityksille.”
Turkin laatiman Sitran työpaperin mukaan vahvat EU-jäsenmaat ovat vahvistaneet pragmaattisesti kahdenvälisiä suhteita erityisesti Kiinan kanssa EU:n näyttäessä aasialaisten silmissä idealistisena normienviejänä. Tällainen on omiaan luomaan epäluuloja pyrkimyksistä vaikuttaa maiden sisäisiin asioihin.
Sitran työpaperissa todetaan myös, että ruotsalaisen tutkijan Mikael Weissmanin mukaan EU:lle ei voi syntyä vahvaa poliittista asemaa Aasiassa, jos se jatkaa korostuneen arvopohjaista politiikkapuhetta. Vaarana on, että EU tullaan yksinkertaisesti sivuuttamaan.
Sitran työpaperin neljä suositusta Suomelle sisältävät kahdenvälisten suhteiden kehittämisen, investointeja Aasian infrastruktuuriin, vientituotteen tekemisen suomalaisesta kestävästä hyvinvoinnista sekä suomalaisen Aasian tuntemuksen laajentamisen.
Työ- ja elinkeinoministeriön, Business Finlandin, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT:in ja ulkoministeriön Team Finland -yhteistyössä Suomen Kiinan-viennistä laatiman laajan selvityksen mukaan monet yrityksistä toteavat, että toiminta Suomessa on voitu pitää nykyisellä tasolla suurelta osin tai kokonaan Kiina-liiketoimintojen ansiosta.
Voisiko tehokkain tapa edistää Suomen taloudellisia suhteita Aasiaan olla hakea BRICS-maiden jäsenyyttä ja sitä kautta etulyöntiasemaa? Tämä tulisi luonnollisesti yhdistää kekkoslaiseen ulkopolitiikkaan, joka antaa kansainvälisesti uskottavan selkänojan ja raamit kahden maailman välissä toimimiselle.
Lähteet: Sitra, Valtioneuvosto, Business Finland, Wikipedia
Kuva: Kremlin.ru, CC BY 3.0
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 19.12.2025PerspektiiviJeffrey Sachsilta avoin kirje Friedrich Merzille: ”Opetelkaa historiaa, herra liittokansleri!”
- 18.12.2025TalousPurra vaatii keskustelua eurojäsenyyden haitoista
- 14.12.2025UlkomaatFico: ”Jos venäläisen tai ukrainalaisen elämä on paskan arvoinen, en halua olla osa sellaista Länsi-Eurooppaa”
- 13.12.2025UlkomaatHallitsevat ryhmät estivät EU:n ulkosuhdehallintoa koskevan korruptiokeskustelun Euroopan parlamentissa
Hyvä ajatus, mutta ei toteudu tämän eduskunnan toimesta. Marin ja Niinistö luottavat romahtavaan läntiseen mutukulttuuriin.
Ilman muuta pitäisi mutta ei onnistu niin kauan kun maamme ”johdossa” on sielunsa myyneitä maanpettureita.
Ei voida liittyä, koska euro perseennuolemta kieltää tämän
Niin koko maailmanhan on tulevaisuudessa tarkoitus liittyä tähän virtuaalivaluuttoineen, kunhan länsimaat on tarpeeksi pohjalla ja keskiluokat tuhottu. Kaikki on käsikirjoitettua makaaberia teatteria ja yllättävän harva sen osaa ymmärtää.
Jotenkin on kuitenkin läntisen sivilisaation romahtaessa suomalaisten elämismahdollisuudet nousevien sivilisaatioiden rajalla saatava tärkeimmäksi tavoitteeksi.
Tähän voi tulla jopa kiire seuraavan talven aikana. Ydinvoima on tuottanut parhaimmillaan 4300 MW teholla sähköä. Nyt on menossa jotain korjailu ja huoltohommia ja teho on vain 2860 MW. Tehosta on kadonnut kolmas osa. Tehosta katosi 7.8. muutaman tunnin aikana 900 MW ja 18.8. 1500 MW. Tällaiseen aikaan, kun lämpötila on vielä 15 C, vähennys nostaa vain sähkön hinnan 10 kertaiseksi. Jos tämä tapahtuu talven aikana ja samaan aikaan kaasu alkaa olla vähissä ja on tyynet säät, voi olla edessä laajoja sähkökatkoja. Nyt olisi aika herätä Ukrainan sodan aiheuttamista poliittisista päätöksistä ja harkita, mikä olisi edullisinta suomalaisten elämän mahdollisuuksille.
Odotettavissa kuitenkin voi olla huonot ajat. Halliuksessa nyt on tärkeintä leikata heikommassa asemassa olevilta, tukea suurilla summilla Ukrainan sotaa ja pysyä kaukana rasismista, vaikka siitä on hallituksen eniten melua pitävällä puolueella heikot käsitykset. Puoluehan harjoittaa itse syrjintää suomea puhuvia suomalaisia kohtaan. On pakollisia kielivaatimuksia ja sitten ainakin Åbo Akademissa sääntö, että tässä yliopistossa suomenkielisille on opiskeluun rajoituksia, joita ruosinkielisille ei ole.
[…] artikkeli on kopioitu sellaisenaan Vastaansanomat.com sivustolta muuttamattomana: Pitäisikö Suomen liittyä BRICS-maihin?Artikkeli on julkaistu CC 3.0 lisenssillä: CC BY […]