Onko vapaa internet katoamassa ja mitä vaihtoehtoiset hakukoneet ja mediaplatformit kertovat tiedonvapaudesta?
Internetin vapaus kaventuu algoritmien, lainsäädännön ja poliittisten rajoitusten myötä. Vaihtoehtoiset mediat ja hakukoneet tarjoavat näkökulmien moninaisuutta.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Internet syntyi lupauksesta avoimesta verkosta, jossa kuka tahansa saa julkaista, ja kuka tahansa voi löytää tietoa mistä tahansa. Se mullisti tiedonvälityksen hierarkian. Tänä päivänä moni käyttäjä kokee, ettei verkko tunnu enää samalta.
Algoritmit valikoivat sisältöä, hakukoneet priorisoivat tietyntyyppisiä lähteitä ja lainsäädäntö rajaa omalta osaltaan sitä, mitä verkossa voidaan julkaista.
Samalla on hyvä huomioida, että kaventumista tapahtuu myös poliittisista syistä. Länsimaissa on rajoitettu useiden venäläisvaltaisten mediakanavien levitystä ja suljettu niiden tilit suurilta alustoilta. Vaihtoehtoiset näkökulmat Ukrainan sotaan estettiin, koska ne vetoavat juuri siksi, että ne perustuvat samaan todellisuuteen, mutta eri sävylasein tarkasteltuna. Länsimaiden kehystys sodasta vaati Venäjä-vastaisuuden lietsomista; neutraali tai kriittinen tarkastelu ei saanut näkyvyyttä.
On tärkeää korostaa, että näkökulma ei ole sama asia kuin valhe: vaihtoehtoiset analyysit voivat olla yhtä perusteltuja kuin valtavirran suosimat tulkinnat, mutta ne suljettiin mediakentästä poliittisin perustein. Tämä esimerkki muistuttaa, että internetin ”vapaus” ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan myös geopoliittinen ja ideologinen, ja että tiedonvälityksen kaventuminen ei aina liity totuuden vääristämiseen, vaan siihen, mikä perspektiivi saa näkyvyyttä.
Kaiken tämän rinnalla vaihtoehtomediat ja uudet hakukoneet yrittävät epätoivon vimmalla vastata ihmisten huolenaiheisiin perinteisten kanavien tarjoaman näkymän kaventumisesta.
Muutos on syntynyt monien tekijöiden summana: teknologian kehityksen, kaupallisten intressien, lainsäädännön ja poliittisten päätösten kautta. Kun verkko kasvoi hallitsemattomaksi tietomassaksi, hakukoneista tuli portinvartijoita. Ne järjestivät kaaosta ja nostivat näkyviin sivustoja, joiden arvioivat olevan luotettavia, relevantteja tai yksinkertaisesti paremmin optimoituja. Samalla jokainen algoritmin tekemä päätös oli myös rajaus. Tiedon periaatteellinen saatavuus säilyi, mutta sen löydettävyys ei enää ollut neutraali asia.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Kun tähän lisätään turvallisuuspaineet – haittaohjelmat, huijaukset, disinformaatio – verkosta on tullut entistä voimakkaammin kuratoitu tila. Lainsäädäntö ja alustojen omat riskienhallintamallit vaikuttavat yhä enemmän siihen, millaista sisältöä palvelut nostavat esiin. Osa käyttäjistä kokee tämän helpotuksena, osa uhkana. Se eroaa kuitenkin radikaalisti 2000-luvun alun villistä lännestä, jolloin verkko oli nemmän kokeellinen ja avoin tila kuin järjestetty ekosysteemi.
Tässä asetelmassa vaihtoehtomedioiden nousu on ollut odotettavaa. Ne tarjoavat näkökulmia, joita suuret toimitukset eivät välttämättä nosta kärkeen. Samalla toki journalistinen laatu vaihtelee ja niidenkin taustalla on luonnollisesti myös poliittisia ja ideologisia painotuksia. Mutta niiden olemassaolo ylläpitää tärkeää moninaisuutta: tiedonvälitys ei enää ole yhden instituution varassa, vaan pirstaloitunut ekosysteemi.
Vaihtoehtoiset hakukoneet ja monimuotoinen tiedonvälitys
Yksi konkreettinen tapa hahmottaa tätä muutosta on tarkastella hakukoneiden vaihtoehtoja. Moni käyttäjä etsii nykyään palveluita, jotka seuraavat vähemmän, suodattavat vähemmän tai ainakin suodattavat eri tavalla kuin Google tai Bing. Filtteröimättömiä hakukoneita ei käytännössä ole, mutta eroja niiden filosofioissa kyllä on.
Yhdysvaltalainen DuckDuckGo on suosituin yksityisyyttä korostava hakukone. Se ei rakenna käyttäjäkohtaisia profiileja, mutta käyttää taustalla pitkälti Bingin indeksiä, joten sen tulokset eivät ole olennaisesti vapaampia, ainoastaan vähemmän personoituja.
Hollantilainen Startpage taas hakee tuloksensa Googlelta, mutta pitää käyttäjän anonyymina. Se tarjoaa Googlen laadun ilman Googlen seurantoja, mutta on silti riippuvainen samoista kuratointiperiaatteista.
Brittiläinen Mojeek edustaa harvinaista linjaa: se rakentaa omaa indeksiään, mikä tekee siitä aidosti vaihtoehtoisen. Tulokset ovat joskus karumpia ja suppeampia, mutta ne eivät riipu suurten toimijoiden algoritmisista painotuksista.
Amerikkalainen Brave Search toimii hybridimallilla: osa tuloksista tulee heidän omasta indeksistään, osa muista lähteistä. Se ei ole täysin itsenäinen, mutta painottaa läpinäkyvyyttä.
Hulbee AG:n omistama Swisscows on monella tavoin oma lukunsa. Se rakentaa palvelunsa vahvan yksityisyysfilosofian varaan. Hakuhistoriaa ei tallenneta, käyttäjädataa ei kerätä ja datakeskukset sijaitsevat Sveitsissä. Samalla se suodattaa tietoisesti pois aikuisille suunnattua sisältöä ja erottaa itsensä muista hakukoneista perheystävällisenä vaihtoehtona.
Swisscowsin filtteri ei ole tekninen kompromissi vaan arvopohjainen valinta – se perustuu ajatukseen moraalisesti turvallisesta verkkoympäristöstä. Tämä tekee siitä yksityisyyttä korostavan mutta ei suinkaan suodattamattoman palvelun. Monelle se on mieluinen yhdistelmä, toisille rajoittava.
Kun näitä hakukoneita tarkastelee rinnakkain, nousee yksi keskeinen havainto. Internetin vapaus ei ole kadonnut, mutta sen luonne on muuttunut. Avoimuus ei synny enää siitä, että verkko itsessään olisi vapaa, vaan siitä, että käyttäjä valitsee lähteensä monipuolisesti. Yksi hakukone ei enää riitä antamaan kattavaa kuvaa maailmasta, eikä yksi mediakanava määritä todellisuuden rajoja.
Todellinen tiedonvapaus on tänä päivänä ennen kaikkea käyttäjän taitoa kysyä, vertailla ja hakea. Se syntyy kyvystä olla auki useille näkökulmille ja ymmärtää, että algoritmien kuratointi – oli se sitten valtavirtaista, ideologista tai teknistä – on aina jonkinlainen valinta.
Kysymys ei ehkä lopulta ole siitä, onko vapaa internet katoamassa, vaan siitä, osaammeko käyttää sitä niin, että sen vapaus pysyy hengissä.
Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 26.2.2026UlkomaatMélenchon haluaa murtaa mediajättien tiedonvälityksen monopolin
- 23.2.2026PääkirjoitusPääkirjoitus 23.2.2026: Zelenskyin energiakiristys rikkoo EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimusta
- 22.2.2026UlkomaatMacron: Sananvapaus on täyttä hölynpölyä
- 21.2.2026UlkomaatMinisteri pakeni junassa – miljoonalahjukset ja käteiskätköt ravistelevat Ukrainan johtoa
Moni unohtaa vanhan säännön; jos tiedät mitä olet menossa katsomaan miksi käytät hakukonetta, etkä kirjoita osoitetta suoraan yläkenttään ? Vai laitatko GPS-paikantimen päälle, kun käyt läheisessä maitokaupassa; periaatteessa kyse on siis vain laiskuudesta ?
No kännyköissä tämä on tehty tietokoneita paljon vaikeammaksi ja meitä opetetaan käyttämään ”suorapalkuja” ja sinulle tyrkytetään profiloinnin mukaisia sivuja; todella sinulle uuden tiedon etsiminen on paljon vaikeampaa nykyään.
Mutta itse asiaan eli sensuurin; rikollisen sellaisen nykypäivään. On noussut pieneksi trendiksi analysoida meitä koskevaa ”lainsäädäntöä”; ja niinpä mm julkisen lakitietokannan Finlexin käyttö näyttää lisääntyneen. Moni kysyy mitä tekemistä tällä on sensuurin; vieläpä laittoman sellaisen kanssa ?
No tämä vaatii esimerkin; tai kaksi: Hallituksen esitys He 35 /2025 kesällä antoi laajat valtuudet WHO:lle tehdä vaikka pakolla ”tutkimuksia” meille ihmisille ”poikkeustilan” aikana; tai ilmoitetun tai epäillyn sellaisen aikana; Suomen eduskunta on jo kokonaan ohitettu ! Tyrnävä showssa Tatu Tyni haastattelee tästä asiasta youtubessa Sylvi Silvennoinen Kassista; joka vetää hyytävän tietopaketin meille WHO:n todellisesta maailmanvallasta !
No asiaan; nyt tuon He 35/2025 viimeisellä sivulla olevat linkit EU-asetukseen koskien tätä WHO-valtaa on plokattu ( 404 ); siis julkisen ja meitä koskevan lainsäädännön lukeminen ja anolysointi koitetaan estää meitä ?
Tarkastin Sylvin argumentoinnin; ja kaikki tarkastamani piti paikkansa; maailmanhallitus on lähempänä, kuin luulettekaan; ja laiton ”lainsäädännön” sensurointi meiltä kansalaisilta.
Sama muuten kävi DCA-lakipaketin osalta; suorat linkit EU-lainsäädäntöön on väärennetty, ja ne menevät sman juttukokonaisuuden vanhoihin asiakirjoihin, joka ei meille kerro juurikaan mitään.
Me siis olemme jo nyt laittoman sensuurin kohteena; odotan vain, koska lainsäädännön analusoijia tosissaan aletaan ”disinformaatteina” pidättää; hyvä, jos näin tapahtuu, sillä silloin nämä WHO ja EU-lait tulevat jokaisen kansalaisen kiinnostuksen kohteeksi .
Nurbergin toisen maailmansodan jälkeen tehty säännöstä ehdottomasti kieltää ihmiskokeet ja tahdonvastaiset toimenpiteet; nyt tämä rikollisuus on He 35/2025 tosiasiassa rikollisesti hyväksytty maailmavallan pystyttämiseksi ja tiedon kulun epäämiseksi !
Katsokaa ja tallentakaa Sylvin striimi, ennekuin se disinfona kadotetaan; ja mielellään toimittakaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen pöydälle, jotta he ovat valmiina, kun ensimmäinen pakkopiikitys tai pakkokoe suoritetaan. Muistutan Teitä; Kansainvälinen laki: Mikäli joku tietää vakavan rikoksen ja jättää sen ilmoittamatta; syyllistyy itse rikokseen. Myöskin laittomien vakavien rikosten suunnittelu on kansainvälisessä laissa selkeästi kielletty .
Rumble; Atomistudio; Totuuden etsijät; Kimmo Leino; Suomen terveydenhuollon tahallinen alasajo. ( youtube mainoksesta asiasta löytyy linkki, millä pääset katsomaan; rumblen sisäinen hakukone on ”rikki” ). Rikki on myös archivve.is; archive.today sisäinen hakukone löytää kimmoleaks.fi-sivuston; kaikki muut hakukoneet saattavat olla ”rikki”.
Arvion, että, kun Sylvin vuodatus on katsottu 100 000 kertaa se menee hakukoneille ”rikki”; testataan tämä kiitos !