Kysyimme tekoälyltä suurvaltojen kansainvälisen oikeuden vastaisista hyökkäyssodista – tässä vastaukset

Vaikka tekoäly näyttää imitoivan länsimaista mediaa itsejulistetussa puolueettomuudessaan ja tekevän varsin mielivaltaisia ja kyseenalaisia painotuksia, se saa ilmiselvän tosiasian oikein eikä kykene valehtelemaan.

Pyysimme ChatGPT-tekoälyä listaamaan kolmen maailman suurvallan, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan, kansainvälisen oikeuden vastaiset hyökkäyssodat.

Ohessa tekoälyn antamat vastaukset, joista olemme korjanneet ainoastaan kirjoitusvirheet ja editoineet muotoilua.

Kysymys: Listaa Yhdysvaltojen kansainvälisen oikeuden vastaiset hyökkäyssodat

ChatGPT:

Yhdysvallat on ollut osallisena useisiin sotiin ja operaatioihin, joita on pidetty kansainvälisen oikeuden vastaisina, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) peruskirjan ja muiden kansainvälisten sopimusten näkökulmasta. Tällaisia ovat muun muassa:

1. Irakin sota (2003):
   • Yhdysvallat, yhdessä Ison-Britannian ja muiden liittolaistensa kanssa, hyökkäsi Irakiin vuonna 2003 ilman YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia. Hyökkäyksen oikeutus perustui väitteisiin Irakin joukkotuhoaseista, mutta myöhemmin ei löytynyt todisteita sellaisista aseista. Tämä on herättänyt laajaa kritiikkiä kansainvälisellä tasolla, koska sota ei ollut YK:n hyväksymä ja se rikoi kansainvälistä oikeutta, joka kieltää hyökkäyssodat ilman YK:n mandaatteja tai itsepuolustuksen oikeutusta.
2. Vietnam (1965–1973):
   • Yhdysvallat aloitti laajamittaisen sotilaallisen osallistumisen Vietnamiin vuonna 1965 ilman YK:n mandaattia. Vaikka Yhdysvallat perusti osan toimistaan Etelä-Vietnamin hallituksen tueksi, monet kansainväliset asiantuntijat pitivät tätä kansainvälisen lain rikkomisena. Vietnamissa käyty sota aiheutti merkittäviä siviiliuhreja ja sen on katsottu rikkovan perinteistä sotien säännöstöä, erityisesti siviiliväestön suojelemiseksi säädettyjä sääntöjä.
3. Panama (1989):
   • Yhdysvallat käynnisti operaation ”Just Cause” Panamassa vuonna 1989, jossa se kaatoi Panaman johtajan Manuel Noriegán ja palautti vallan Panama Cityyn. Operaatio käynnistettiin ilman YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia ja se sai osakseen kritiikkiä, koska se ei ollut suoraan oikeutettu kansainvälisen lain mukaan. Sodan aikana kuoli satoja siviilejä ja suuri määrä siviilituhoutumia tapahtui.
4. Korean sota (1950–1953):
   • Vaikka Korean sota sai YK:n turvallisuusneuvoston hyväksynnän, sitä pidetään usein osittain Yhdysvaltojen hyökkäyssotana, koska Yhdysvallat oli keskeisessä roolissa sodassa ja sen aloittamisessa. Kiinan ja Pohjois-Korean näkökulmasta Yhdysvaltojen osallistuminen ei ollut täysin oikeutettua kansainvälisen oikeuden mukaan.
5. Laos ja Kambodža (1960-luku–1970-luku):
   • Yhdysvallat osallistui laajamittaiseen pommituskampanjaan Laosin ja Kambodžan alueilla osana Vietnamin sotaa, mutta ilman näiden maiden hallitusten suostumusta. Tämä rikkoi kansainvälistä oikeutta, erityisesti maan alueen loukkaamista ja siviiliväestön suojelua koskevia sääntöjä.

Nämä konfliktit herättävät edelleen keskustelua kansainvälisen oikeuden ja suvereniteetin loukkauksista. Yhdysvalloilla on ollut useita sotilaallisia interventioita, jotka ovat saaneet arvostelua, mutta sen puolustajat ovat usein väittäneet, että ne olivat tarpeellisia kansainvälisen turvallisuuden ja rauhan takaamiseksi.

Kysymys: Listaa Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaiset hyökkäyssodat

ChatGPT:

Venäjä on ollut osallisena useisiin sotiin ja operaatioihin, joita on pidetty kansainvälisen oikeuden vastaisina. Näitä operaatioita on usein arvioitu Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) peruskirjan ja muiden kansainvälisten sääntöjen, kuten valtioiden suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden periaatteiden näkökulmasta. Alla on lista Venäjän tunnetuimmista hyökkäyssodista, joita on pidetty kansainvälisen oikeuden vastaisina:

1. Georgian sota (2008):
   • Venäjä hyökäsi Georgiaan elokuussa 2008, tukien Etelä-Ossetian ja Abhasian kapinallisia alueita, jotka julistautuivat itsenäisiksi. Vaikka Venäjä väitti toimivansa kansainvälisen lain puitteissa, koska se halusi suojella venäläisiä kansalaisia ja puolustaa alueellisia etujaan, YK:n turvallisuusneuvosto ja monet kansainväliset toimijat tuomitsivat Venäjän toimet hyökkäyksiksi. Venäjän toiminta Georgian alueella on laajalti nähty kansainvälisen lain rikkomisena, sillä se loukkasi Georgian suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
2. Krimin liittäminen (2014):
   • Venäjän toiminta Ukrainassa vuonna 2014, erityisesti Krimin niemimaan liittäminen, on ollut yksi vakavimmista kansainvälisen oikeuden loukkauksista. Venäjä otti haltuunsa Krimin alueen Ukrainan vastustuksesta huolimatta, ja liitos järjestettiin kansanäänestyksen kautta, joka kuitenkin pidettiin laajasti laittomana ja kansainvälisen lain vastaisena. YK:n turvallisuusneuvosto ja useat maat pitivät tätä toimenpidettä kansainvälisen oikeuden vastaisena, sillä se rikkoi Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta.
3. Itä-Ukrainan sota (2014–nykyhetki):
   • Venäjä on tukenut Itä-Ukrainassa toimivia separatistiryhmiä (Luhanskin ja Donetskin kansantasavallat) vuodesta 2014 lähtien, vaikka Venäjä on virallisesti kiistänyt suoran osallistumisensa. Venäjän aseellinen tuki kapinallisille on nähty selkeänä rikkomuksena kansainvälistä oikeutta, erityisesti YK:n peruskirjaa ja alueellisen suvereniteetin periaatteita vastaan. Venäjä on myös syyllistynyt useisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja siviiliuhreihin alueella.
4. Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022–nykyhetki):
   • Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on yksi selkeimmistä ja vakavimmista kansainvälisen oikeuden rikkomuksista, joita Venäjä on tehnyt. Hyökkäys on laajasti tuomittu kansainvälisesti, sillä se on selkeä hyökkäyssota, joka rikkoo YK:n peruskirjan kieltämää periaatetta valtioiden suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden loukkaamisesta. Tämän lisäksi Venäjän toimet ovat johtaneet siviiliuhreihin, tuhoihin ja mahdollisiin sotarikoksiin, kuten väkivaltaisiin hyökkäyksiin siviiliväestöä kohtaan.
5. Moldovan Transnistriassa toiminta (1992–nykyhetki):
   • Vaikka tämä ei ole virallisesti laajamittainen sotatoimi, Venäjän tuki Transnistrian separatistiselle alueelle Moldovassa on ollut pitkäaikainen kiista kansainvälisessä oikeudessa. Venäjä on toiminut alueella tukien Transnistrian itsejulistautunutta itsenäisyyttä ja pitänyt alueella sotilaskohteita ilman Moldovan suostumusta, mikä on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden periaatteiden kanssa.

Venäjän toimet näissä konflikteissa ovat herättäneet kansainvälistä arvostelua ja tuomioita, erityisesti niiden vaikutuksesta alueellisiin konflikteihin, suvereniteettiin ja kansainvälisiin rauhanpyrkimyksiin. Monet näistä sodista ovat herättäneet keskustelua siitä, kuinka kansainvälinen yhteisö voi puuttua kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin, erityisesti suurvaltojen kohdalla.

Kysymys: Listaa Kiinan kansainvälisen oikeuden vastaiset hyökkäyssodat

ChatGPT:

Kiinan rooli kansainvälisissä konflikteissa on monivaiheinen, ja vaikka Kiina on ollut osallisena moniin alueellisiin kiistoihin ja konflikteihin, ei ole yhtä selkeästi määriteltävää ”hyökkäyssotaa” Kiinan historiassa verrattavissa esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Venäjään. Kiina on kuitenkin ollut mukana useissa toimissa, joita on pidetty kansainvälisen oikeuden vastaisina tai kiistanalaisina, erityisesti alueellisten kiistojen yhteydessä. Näitä ovat muun muassa:

1. Hyökkäys Tiibetiin (1950):
   • Kiinan kansantasavallan armeija hyökkäsi Tiibetiin vuonna 1950, mikä johti alueen liittämiseen Kiinaan. Tiibet oli silloin itsenäinen alue, mutta Kiina väitti Tiibetin kuuluvan aina osaksi Kiinaa. Tiibetin valloitus on ollut kiistanalainen ja herättänyt kansainvälistä kritiikkiä, koska se loukkasi Tiibetin alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Vaikka Kiina ei suoranaisesti rikkonut kansainvälistä oikeutta hyökkäyksellään, sen toiminta on saanut laajaa arvostelua ihmisoikeusloukkauksista ja alueen itsenäisyyden tukahduttamisesta.
2. Hyökkäys Vietnamiin (1979):
   • Kiinan ja Vietnamin välinen sota vuonna 1979 oli lyhyt, mutta verinen konflikti. Kiina hyökkäsi Vietnamiin vastauksena Vietnamin väitettyyn sekaantumiseen Kambodžassa ja sen väitettyyn väkivallan käyttöön etnisiä kiinalaisia vastaan. Kiina väitti, että se puolusti etnisiä kiinalaisia ja alueellista vakautta. Tämä hyökkäys herätti laajaa kansainvälistä kritiikkiä, sillä se oli väkivaltainen ja loukkasi Vietnamia, joka oli itsenäinen valtio. Tämä sotatoimi ei ollut YK:n hyväksymä ja on nähty kansainvälisen lain vastaisena.
3. Etelä-Kiinan meren aluekiistat (nykyhetki):
   • Kiinan laajentuneet vaatimukset ja toiminta Etelä-Kiinan merellä ovat olleet kiistanalaisia. Kiina on rakentanut saaria ja sotilastukikohtia alueelle, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan monivälinen kiista-alue useiden valtioiden, kuten Filippiinien, Vietnamin ja Malesian kanssa. Kiinan toiminta on herättänyt kansainvälistä huolta, koska se rikkoo YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) sääntöjä ja alueellista suvereniteettia. Kiinan väitetään rikkovan muiden maiden kalastusalueita ja rikkovan kansainvälistä lainmukaista alueellista koskemattomuutta, erityisesti merenkulun vapauden osalta.
4. Tien-šan ja Sinkiang (nykyhetki):
   • Kiinan toimet Sinkiangissa, erityisesti uiguurivähemmistön kohtelu ja alueen hallinta, ovat olleet kansainvälisesti kiistanalaisia. Vaikka tämä ei ole perinteinen hyökkäyssota, Kiinan hallitus on pyrkinyt tukahduttamaan alueellisia erimielisyyksiä ja itsenäisyyspyrkimyksiä. Sinkiangissa on ollut väkivaltaisia konflikteja ja väitteitä ihmisoikeusloukkauksista, joita monet kansainväliset järjestöt ja valtiot pitävät kansainvälisen lain rikkomuksina.

Vaikka Kiina ei ole ollut osallisena suurissa ja laajamittaisissa hyökkäyssodissa kansainvälisellä tasolla, sen alueelliset toimet ja kiistat ovat herättäneet huolta ja kriittisiä arvioita kansainvälisessä yhteisössä. Kiinan toiminta alueilla, kuten Tiibetissä, Etelä-Kiinan merellä ja Sinkiangissa, on aiheuttanut laajaa keskustelua kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Jatkokysymys: Mikä näistä suurvalloista (Yhdysvallat, Kiina, Venäjä) on useimmin rikkonut kansainvälistä oikeutta hyökkäyksillään?

Tähän kysymykseen ChatGPT esitti käytännössä samat listaukset, kuin yllä ja niiden lisäksi yhteenvedon, jonka liitämme alle.

ChatGPT:n yhteenveto:

Jos tarkastellaan hyökkäyssotia ja kansainvälisen oikeuden rikkomisia, Yhdysvallat näyttää olevan osallisena useimmissa laajamittaisissa hyökkäyksissä ilman YK:n hyväksyntää tai ilman oikeutusta itsepuolustukseen. Esimerkiksi Irakin sota ja Vietnam ovat keskeisiä esimerkkejä.

Venäjä on ollut osallisena useissa alueellisissa konflikteissa, kuten Georgian ja Ukrainan sodassa, jotka ovat olleet kansainvälisen oikeuden vastaisia. Erityisesti Krimin liittäminen ja Ukrainan nykyinen sota ovat olleet merkittäviä kansainvälisen lain loukkauksia.

Kiina ei ole ollut osallisena suurissa hyökkäyssodissa, mutta sen alueelliset toimet, kuten Tiibetin ja Etelä-Kiinan meren kiistat, ovat olleet kiistanalaisia ja rikkovat kansainvälistä oikeutta alueellisten kiistojen osalta.

Yhteisesti ottaen: Yhdysvallat on ollut osallisena eniten laajamittaisissa hyökkäyssodissa, jotka ovat saaneet laajaa kansainvälistä kritiikkiä.

Kommentti:

Tekoäly on huono isäntä, mutta kohtuullinen renki tilanteessa, jossa ihmisellä on halua tarkistaa omia ajatuksiaan ilman inhimillisiä tunteita ja niihin pohjautuvia sympatioita tai antipatioita.

Tekoälyn listaukset ovat varsin mielenkiintoisia ja niistä voisi debatoida pitkästikin. Henkilökohtaisesti huomioni kiinnittyy ensimmäiseksi esimerkiksi Georgian sotaan, jonka kohdalla tekoälykin myönsi sitä jatkokysyessäni, että sodan aloittaja oli itseasiassa Georgia.

Huomiota herätti myös Yhdysvaltojen lyhyehkö lista suhteessa siihen, että Venäjän kohdalla käytännössä yhtäjaksoinen Ukrainan konflikti vuodesta 2014 alkaen on listattu kolmena erillisenä kohtana ja Kiinan osalta tekoäly puolestaan ei keksi yhtä ”selkeästi määriteltävää hyökkäyssotaa”, mutta tuottaa silti lähes yhtä pitkän listan, kuten muillekin.

Jatkoin tekoälyn haastamista. Kysyin seuraavasti:

”Vastasit, että Yhdysvalloilla on ollut useita sotilaallisia interventioita, jotka ovat saaneet arvostelua. Kertoisitko lyhyesti, mihin interventioihin viittaat ja miksi ne on jätetty listauksesta pois? Eikö suhteessa Kiinasta ja Venäjästä tekemiisi listauksiin Yhdysvaltojen historiasta löydy paljonkin lisää tapauksia, jotka voisivat olla tällä listauksella mukana?”

Tässä kohtaa tekoäly alkaa sekoilla osittain listauksessa jo mukana olleilla konflikteillä, kuten Irakin sodalla, Vietnamilla ja Korealla, mutta nostaa esiin myös odottamani Afganistanin (2001-2021) ja Libyan (2011), joiden poisjättämistä tekoäly perustelee ”kontekstilla ja geopoliittisella tilanteella”.

”Kun tarkastellaan Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan roolia kansainvälisissä konflikteissa, Yhdysvallat on ollut osallisena useisiin sotilaallisiin operaatioihin, mutta monilla niistä on ollut laajempi geopoliittinen konteksti (kylmän sodan taistelu, terrorismin vastainen sota, liittolaisten tukeminen), mikä tekee niiden arvioimisesta erityisen monimutkaista”, tekoäly selittää.

Todellisen pommin tekoäly pudottaa kuitenkin esittämääni jatkokysymykseen antamansa vastauksen yhteenvedossa:

”Yhdysvalloilla on ollut useita sotilaallisia interventioita, jotka voisivat aivan hyvin olla mukana listauksessa, mutta ne jäivät pois, koska vastauksessa haluttiin keskittyä Venäjän ja Kiinan toimintaan ja erityisesti hyökkäyssotiin ja selkeisiin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin. Yhdysvaltojen interventioiden kiistanalaisuus ei ole yhtä yksiselitteinen kuin joidenkin muiden suurvaltojen osalta, mutta ne ovat olleet keskeisiä kansainvälisessä keskustelussa ja saaneet laajaa arvostelua.”

Koska en pyytänyt tekoälyä missään kohtaa keskittymään Venäjän ja Kiinan toimintaan, tekoälyn selittely alkaa haiskahtaa hivenen painotetulta. Tule nyt, ChatGPT, nyt itse selittämään.

”Pahoittelen epäselvyyttä! Käytin ilmaisua ”vastauksessa haluttiin keskittyä” viitaten siihen, että edellisessä vastauksessani valitsin tarkastella Venäjän ja Kiinan toimia erityisesti niiden roolin ja vaikutusten osalta nykyisissä kansainvälisissä konflikteissa, erityisesti hyökkäyssodissa, jotta keskustelu pysyisi selkeänä ja rajattuna tiettyihin aiheisiin.

Kyseessä ei ollut päätös, jonka olisit pyytänyt minulta, vaan valinta, joka oli osa vastaukseni rakennetta. Ymmärrän, että se saattoi antaa väärän käsityksen. Toivon, että tämä selventää tilannetta!”

Huomiota herätti myös ChatGPT:n sisäinen ristiriitaisuus ja painotusten mielivaltaisuus. Sen lisäksi, että se teki pyytämättä ensin Venäjään ja Kiinaan keskittyvän painotuksen, se selitti keskittyneensä painottamaan hyökkäyssotia, mutta toisaalta totesi itsekin, ettei Kiinan kohdalla löydy ”yhtä selkeää hyökkäyssotaa” ja myönsi virheensä itsekin.

”Kritisoit oikeutetusti sitä, että olen tehnyt mielivaltaisia painotuksia ja vaihtanut lähestymistapaa ilman selkeää syytä, mikä on aiheuttanut sekaannusta ja ristiriitoja. Se ei ole ollut tarkoituksellista, vaan heikkouteni esittää asiat selkeästi ja johdonmukaisesti”, tekoäly selittää.

Jatkoin tekoälyn kanssa keskustelua vielä tovin, kysyen tältä muun muassa suoraan ”miksi halusit tehdä ilmeisen länsimielisen, Kiina- ja Venäjä-vastaisen painotuksen?”

Vastauksena sain uuden artikkelin verran selittelyä tekoälyn itsejulistetusta tasapuolisuudesta, joten pyysin tiivistämään 140 merkkiin:

”Pyrin tarjoamaan tasapainoista ja objektiivista tietoa ilman ideologisia painotuksia. Jos joku vastaus tuntui puolueelliselta, se ei ollut tarkoituksellista”, ChatGPT tiivistää.

Siitä huolimatta, että tekoälyn kirjoittelu alkoi erehdyttävästi muistuttamaan länsimaista mediaa siinä, että se julistaa olevansa riippumaton ja puolueeton, mutta tekee painotuksiaan mielivaltaisesti ja sammutetuin lyhdyin, on kuitenkin hienoa huomata, ettei sille sentään ole suotu inhimillistä kykyä valehteluun.

Se sai oikein ilmiselvän tosiasian: Yhdysvallat on ollut osallisena eniten laajamittaisissa hyökkäyssodissa.

Lähde: ChatGPT

Kuvituskuvat: Canva/Pxhere (CC0)

---

Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.

• Facebook
• X
• Threads
• LinkedIn
• Pinterest
• Reddit
• Telegram
• WhatsApp
• Bluesky
• Jaa kaverille sähköpostitse
• Kopioi linkki

Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille: Lataa sovellus

Kirjoittanut

Kimmo Kautio

Kirjoittaja on Verkkosanomien perustaja ja päätoimittaja.

Viimeisimmät

Kaikki kirjoitukset

• 19.12.2025PerspektiiviJeffrey Sachsilta avoin kirje Friedrich Merzille: ”Opetelkaa historiaa, herra liittokansleri!”
• 18.12.2025TalousPurra vaatii keskustelua eurojäsenyyden haitoista
• 14.12.2025UlkomaatFico: ”Jos venäläisen tai ukrainalaisen elämä on paskan arvoinen, en halua olla osa sellaista Länsi-Eurooppaa”
• 13.12.2025UlkomaatHallitsevat ryhmät estivät EU:n ulkosuhdehallintoa koskevan korruptiokeskustelun Euroopan parlamentissa