Vanhanen Nato-esityksistä: Eduskunta ei säädä lakeja pöytälaatikkoon
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo aikovansa ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi lakiesityksen Nato-jäsenyydestä lopullisesti vasta, kun puuttuvat ratifioinnit on saatu.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Eduskunnan puhemies ja entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoo aikovansa ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi lakiesityksen Nato-jäsenyydestä lopullisesti vasta, kun puuttuvat ratifioinnit on saatu.
”Ajatus on, ettei eduskunta tee lakeja pöytälaatikkoon odottamaan. Kansainväliseen sopimukseen liittyminen on sekin laki. Eduskunta käsittelisi sen loppuun sitten, kun kaikki asiaan vaikuttavat tekijät ovat kasassa, vaikka sopimuksen teksti ei muutu siitä, kun kaksi viimeistä maata ratifioi”, Vanhanen perustelee STT:n mukaan.
Suomesta ei missään tapauksessa tule Naton jäsentä ennen kuin puuttuvat Turkin ja Unkarin ratifioinnit on saatu. Unkarin viimeisin ilmoitus aikataulusta on helmikuun puolivälin tienoilla, kun maan parlamentti palaa istuntotauolta. Turkin aikataulusta ei ole vielä mitään tietoa.
Vanhasen mukaan kevään eduskuntavaalit eivät hidastaisi mietinnön viimeistelyä tai asian muuta käsittelyä merkittävästi. Hän huomauttaa, että uusi eduskunta järjestäytyy vaalituloksen jälkeen nopeasti, eikä asian tarvitse jäädä odottamaan seuraavan hallituksen muodostamista. Lakiesitys ei myöskään raukeaisi vaalien myötä.
”Kun eduskunnan tahto on olemassa, niin kansainvälisen sopimuksen käsittely voi jatkua seuraavan eduskunnan aikana”, Vanhanen sanoi.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Väyrynen: Vähintä, että toimitaan Vanhasen esittämällä tavalla
Entinen pitkäaikainen ulkoministeri ja valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen (kesk.) pitää tätäkin menettelyä kyseenalaisena. Väyrysen mukaan lakiehdotus pitäisi käsitellä alusta loppuun vasta ratifiointien jälkeen. Tarvittaisiin perustuslain mukainen 2/3 määräenemmistö ja neuvoa-antava kansanäänestys.
”Vähintä on, että toimitaan Vanhasen esittämällä tavalla. Toivottavasti eduskunta puhemiehensä kantaa tukee”, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.
Väyrynen ihmettelee, miksi hallitus pyrkii hyvin arvelluttavalla tavalla kiirehtien ajamaan Suomen Nato-jäsenyyttä:
”Ilmeisesti jäsenyyden ajajat pelkäävät, että pyrkimykset Ukrainan sodan lopettamiseksi saattaisivat asettaa esteitä sen toteutumiselle”, hän pohtii.
Entinen ulkoministeri arvioi joidenkin pelkäävän, että osana rauhanratkaisua Suomelle ja Ruotsille saatettaisiin tarjota samankaltaista Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälistä turvallisuuspoliittista ratkaisua, kuin Ukrainalle. Sellaisestahan keskusteltiin Nato-jäsenyyden vaihtoehtona viime keväänä myös Suomen ja Ruotsin osalta. Näin ollen maat eivät tässä vaiheessa tulisi Naton jäseniksi.
”Suomen, Ruotsin ja Ukrainan sotilaallinen liittoutumattomuus tyydyttäisi niitä Venäjän turvallisuustarpeita, joiden vuoksi se on ollut valmis käyttämään jopa äärimmäistä sotilaallista voimaa.
Nämä ratkaisut voisivat olla osa niistä ”turvatakuista”, joista Ranskan presidentti Emmanuel Macron äskettäin puhui”, Väyrynen kirjoitti.
Lähteet: STT/Aamulehti, Paavo Väyrysen blogi
Kuva: Laura Kotila | valtioneuvoston kanslia, CC BY 2.0
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 26.2.2026UlkomaatMélenchon haluaa murtaa mediajättien tiedonvälityksen monopolin
- 23.2.2026PääkirjoitusPääkirjoitus 23.2.2026: Zelenskyin energiakiristys rikkoo EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimusta
- 22.2.2026UlkomaatMacron: Sananvapaus on täyttä hölynpölyä
- 21.2.2026UlkomaatMinisteri pakeni junassa – miljoonalahjukset ja käteiskätköt ravistelevat Ukrainan johtoa
Hyvin kansalaisia kuunnellaan, kun lausuntohommassa yli 99% oli vastaan Natoon liittymisen osalta.
Sama juttu kansalaisaloite “Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys” 76007 kannatusta on lähetetty eduskuntaan 8.3.2022, on ilmeisesti mennyt mappi ö:n. Käsittääkseni kai tällainen esitys on käsiteltävä ennen lain käsittelyä, jota ei nyt ilmeisesti tapahdu.
Miksi Unkari ja Turkki eivät ole hyväksyneet sopimusta? Siinä onkin selvittämistä, koska kysymys ei varmasti ole maiden sisäpolitiikasta eikä sisäisistä asioista muutamia terroristeja kohtaan. Molempien maiden johtajat eivät ole suoraan USA:n politiikan kiihkeitä kannattajia.
Unkari on pieni valtio, jonka johtaja varmasti ajattelee mahdollista sotaa ja sen aiheuttamia vaurioita unkarilaisille. Ajatus on looginen, koska Ukrainan halut Natoon liittymisestä ja sisäinen Naton tukema sota johtivat Venäjän sekaantumiseen, on aivan selvää, että Suomen liittyminen Natoon voi johtaa samanlaiseen sotilaalliseen toimintaan. Siispä pitää odotella tilanteitten kehittymistä ja viivytellä hyväksymisessä. Silläkin voi olla osuutta, että Suomessa toimittiin vähän kuin Ukrainassa. Kansalaisten perustuslain mukaisen päätösvallan kaappasivat vallanpitäjät ja media. Vähänkin itsenäisesti ajatteleva on tämän huomannut.
Turkin tilanne ei ole selkeä. Se on selvää, ettei muutaman terroristin kiinnisaamisella ole suurta merkitystä eikä jollain asekaupoilla. Turkki on muslimivaltio ja niiden naapuri, joten tämän merkitys voi olla tärkein syy, ettei Suomen Nato liittyminen tule kysymykseen lähi vuosina. Siihenhän viittaa sekin, että Suomessa varaudutaan edelleen perustuslakia rikkomalla olemalla Naton jäsen ilman sopimusta. Tilanne on vallanpitäjien tiedossa ja tulos halutaan löytää millä laittomalla menettelyllä hyvänsä heti.
USAsta aseita Suomelle. Suomesta aseita Turkille. Kohta paukkuu kurdipommit täälläkin.
Lopettakaa tuo typerä NATOTOUHU!
Haluamme elää rauhassa.