Sotahistorian dosentti: Unkarin ja Turkin Nato-viivyttelyssä on kyse ydinvoimayhteistyöstä – Nato juna on mennyt!
Turkilla on neljä ja Unkarilla kaksi keskeisesti venäläisellä rahoituksella rakennettavaa ydinvoimalaa rakenteilla, tutkija kertoo.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Itä-Suomen yliopiston sotahistorian dosentti Markku Salomaa spekuloi Ivan Puopolon haastattelussa Turkin ja Unkarin Nato-viivyttelyn syillä. Hän arvioi, että kyse on maiden ydinvoimayhteistyöstä Kremlin kanssa.
Sotahistorian dosentti Markku Salomaa kuvailee Turkin vaatimusten jatkuvaa muuttumista hyvin hämmentäväksi ja kertoo epäilevänsä, että kyse ei ole ehkä lainkaan Natosta tai strategiasta vaan siitä, että Unkari ja Turkki ovat Putinin takataskussa Venäjän kanssa harjoittamansa ydinvoimayhteistyön kautta.
Salomaa kertoo, että Turkilla on neljä ja Unkarilla kaksi keskeisesti venäläisellä rahoituksella rakennettavaa ydinvoimalaa rakenteilla.
”Jos Erdogan ja Orbán julkisesti tukevat Naton laajenemista Suomeen ja Ruotsiin, niin voi olla, että tämä ydinvoimayhteistyö asettuu uuteen valoon. Sitä he pelkäävät”, Salomaa arvioi.
Salomaa sanoo arvelevansa, että Rosatom, joka on operaattorina molemmissa hankkeissa, on antanut turkkilaisten ja unkarilaisten tilaajien ymmärtää, että sopimus ei kestä, jos maat ratifioivat Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
”Tässä on niin valtavat rahat kyseessä sekä Turkin että Unkarin osalta, että minulle on se mielikuva nyt muodostunut, että tästä on kyse”, Salomaa sanoo.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
”Nato-juna on mennyt”, Salomaa täräytti.
Kommentti:
Salomaa voi hyvinkin olla oikeilla jäljillä arvioineen. Mikäli ydinvoimayhteistyö on oleellinen kysymys kaiken takana, näyttää vahvasti siltä, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet eivät tule toteutumaan vuosikausiin.
Salomaan esittämän teorian valossa Suomen ja Ruotsin tolkuton kiirehtiminen Nato-hakemuksen tekoon keväällä 2022 näyttää entistäkin surkeammalta ja amatöörimäisesti hoidetulta prosessilta.
Prosessilta, josta yhdelläkään omasta mielestään vakavasti otettavalla Nato-asiantuntijalla ei ollut poikkipuolista sanaa. Transatlantistien valtava Nato-kiima voitti analyyttisyyden mennen tullen.
Kiire oli niin valtava, ettei edes tasavallan presidentti Sauli Niinistön koko presidenttiytensä lupailemasta kansanäänestyksestä ehditty edes keskustella ja hakemuksen jättämisen riskiarviot loistivat poissaolollaan.
Nato-hakemuksen jättäminen oli Suomelta valtava strateginen ja geopoliittinen virhe. Presidentti Niinistö kantaa prosessista suurimman vastuun. Hän on ulkopolitiikan johtajana asemoinut Suomen Venäjälle vihamieliseksi maaksi ja hänen johtamansa yritys liittyä Natoon on päättymässä ”kelvottomaan yritykseen”, kuten valtiotieteen tohtori ja pitkäaikainen ulkoministeri Paavo Väyrynen on prosessin suurinta riskiä luonnehtinut.
Lähde: Ivan Puopolo/Youtube
Kuvituskuva: Pexels free photos
Piditkö lukemastasi? Arvostaisimme, jos jakaisit artikkelin eteenpäin.
Verkkosanomien sovellus on saatavilla mobiililaitteille:
Lataa sovellus
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 19.12.2025PerspektiiviJeffrey Sachsilta avoin kirje Friedrich Merzille: ”Opetelkaa historiaa, herra liittokansleri!”
- 18.12.2025TalousPurra vaatii keskustelua eurojäsenyyden haitoista
- 14.12.2025UlkomaatFico: ”Jos venäläisen tai ukrainalaisen elämä on paskan arvoinen, en halua olla osa sellaista Länsi-Eurooppaa”
- 13.12.2025UlkomaatHallitsevat ryhmät estivät EU:n ulkosuhdehallintoa koskevan korruptiokeskustelun Euroopan parlamentissa
Natottajat vastuuseen tekemisistään!
Eikö Naton vastustajilla ole mitään vastuuta tekemisistään ja ehdotuksistaan, jotka heikentäisivät Suomen turvallisuutta? Heillä tapaa olla sellainen käsitys, että Venäjä on hyvä ja luotettava ystävä, jotka se ei kuitenkaan ole koskaan ollut. Se on luonteeltaan imperialistinen, on aina ollut ja sen voi nähdä, jos ymmärtää mitään historiasta.
Valko-Venäjä on nyt hyvä esimerkki Venäjän hyvästä ystävyydestä. Valko-Venäjä on liki täysin Venäjän talutushihnassa, Venäjän alistama maa. Sitäkö ”ystävyyttä” pitäisi arvostaa ja siihen luottaa?
Ei Suomi Nato-hakemuksestaan johtuen ole ”asemoitunut” Venäjälle vihamieliseksi maaksi. Kaikki maat, jotka eivät kumarra Venäjälle, ovat venäläisten silmissä heille vihamielisiä. …ja jos kumartavat, niin silloin ovat Venäjän talutushihnassa ja kenties hetken päästä osa Venäjää.
Mitä taas tulee Suomen ja suomalaisten mahdolliseen venäjä-vihamielisyyteen ja sen muutoksiin, niin siihen pääasiallinen syypää on vihan kohde ja sen toimet omassa ja muissa maissa.
Vastakysymys: Miksi tämä syypää Venäjä ei sitten miehittänyt Georgiaa, kun ajatus tuntuu olevan, että se nyt vaan haluaa nielaista maita ja kapinoivia kansoja itseensä huvin vuoksi? Miltä vuosituhannelta tällainen ajattelutapa muuten on peräisin? Antiikista?
Kysymys Natosta Venäjän välittömien rajojen takana on Venäjälle ihan samanlainen kysymys, kuin Yhdysvalloille olivat Neuvostoliiton ohjukset Kuubassa.
Kysymys kuuluu, miksi Euroopan kollektiivista ja Venäjänkin turvallisuusintressit huomioivaa turvallisuusarkkitehtuuria ei saada aikaan?
Nato ei ole mikään muu kuin kylmän sodan jäänne. Jos se on pelkkä jarru sopimiselle, joka käy kaikille, se pitää heittää lopullisesti romukoppaan ja etsiä ratkaisu ilman Natoa.
Ja vaikka olisikin niin, että Nato-hakemusta ei näkisi vihamieliseksi, niin myös tappava aseapu ja pakoterintamiin osallistuminen ovat signaaleja vihamielisyydestä. Kyllä Suomi on aivan avoimesti asemoitunut kaikin tavoin vastaan.
Toisenlainen lähestymistapa ei vaadi mitään muuta, kuin maailman monimutkaisuuden ja sotaan johtaneiden pitkän aikavälin kehityskulkujen rehellistä tarkastelua, ymmärtämistä sekä tosiasioiden tunnustamista.
Venäjä miehitti osittain Georgian. Loppuja ei miehittänyt, koska eurooppalaiset maat vastustivat sitä eli kävi poliittisesti epämiellyttävästi ja ne osat riittivät Venäjälle.
Helppo puhua tosiasioiden tunnustamisesta, mutta harvemmin sellaisen sanoja on itse tunnustanut tosiasiat. Hän pitää tosiasioina mielipiteitään, jotka perustuvat hänen käsityksiinsä tosiasioista. Tosiasiat edellyttävät varsin laaja-alaista asian tarkastelua ja hyvää syvyyttä siinä tarkastelussa.
Ettet vain olisi itse vastannut vastakysymykseesi: Jospa Venäjä ei halunnut Nato-maata naapurikseen vaan halusi pitää itsensä ja Turkin välissä puskurivyöhykkeen. Toinen vaihtoehto tietenkin on se, että ei Venäjällä olisi rahkeet riittäneet, Vertaa Afganistan. Tai sitten siellä ei ollut natseja joten Ukraina-tyyppinen denatsifikaatio ei ollut tarpeen…
”Kysymys kuuluu, miksi Euroopan kollektiivista ja Venäjänkin turvallisuusintressit huomioivaa turvallisuusarkkitehtuuria ei saada aikaan?”
Tässä EU:n olisi helppo päästä sanavaltiaaksi. Venäjän vähenevä väkiluku on alle 150 miljoonaa ja EU:n väkiluku on 3 kertainen liki 450 miljoonaa. Kaiken lisäksi väitetään Venäjän olevan lisäksi sotilaallisesti hiekko. Miten EU voisi pelätä Venäjää ja tarvita Usan tukea?
Ainoa selitys on, että Usa yrittää saada EU sotimaan Venäjää vastaa ja on siinä onnistumassakin ainakin Suomen alueella, koska Suomen Nato jäsenyys on ainakin yhtä vaarallista Venäjälle kuin Unkarin jäsenyys.
On helppo päätellä, etteivät EU valtiot kumartele itäiseen suuntaan vaan läntiseen suuntaan hyvinkin alistuneina. Tämä on täysin kummallista EU kansalaisille, koska Usan väestö on 2/3 Eu väestöstä ja vallan toisella mantereella.
Kun EU ja Venäjä olivat sovinnossa ja kauppasuhteissa jo useita kymmeniä vuosia, tästä on ollut suuri haitta Usan taloudelle, joka on nyt suurissa veloissa. Se ei saa jatkua. Siinä perusta Usan aggressiiviselle Nato-politiikalle Euraasian mantereella Afrikan opertaatioita unohtamatta. Ja tähän aggressiiviseen politiikkaan Suomi on nyt sitoutumassa muutamien vallanpitäjien innosta.