Analyytikko: Kaasun hinnat ohjaavat Venäjän LNG:tä pois Euroopasta
Analyytikko Shanaka Anslem Pereran mukaan LNG-tankkerit kääntyvät Euroopasta Aasiaan, jossa spot-markkinat maksavat nyt selvästi korkeampia hintoja.
Mainos. Artikkeli jatkuu alla.
Energiamarkkinoihin erikoistunut analyytikko Shanaka Anslem Perera arvioi viestipalvelu X:n julkaisussaan, että Venäjä on alkanut ohjata kaasutoimituksia Euroopasta Aasian markkinoille, missä hinnat ovat nousseet nopeasti.
Perera on riippumaton analyytikko ja tutkija, jonka työ käsittelee energiamarkkinoita, rahajärjestelmiä, vakuutusmarkkinoiden mikrostruktuuria sekä puolustusjärjestelmiä. Hän on myös kirjan The Ascent Begins: The World Beyond Empire kirjoittaja. Hänen tutkimustaan seuraavat muun muassa institutionaaliset sijoittajat, hedge-rahastot ja keskuspankkien asiantuntijat.
Analyysissaan Perera kirjoittaa, että Venäjä ohjaa kaasua Aasiaan yksinkertaisesta syystä: markkinat tarjoavat siellä korkeampaa hintaa.
”Länsimaisessa mediassa kehystetään, että Venäjä rankaisee Eurooppaa. Mekanismi on paljon yksinkertaisempi. Venäjä seuraa rahaa – ja raha on juuri siirtynyt itään”, Perera kirjoittaa.
Hänen mukaansa ainakin kolme nesteytettyä maakaasua kuljettavaa tankkeria on jo muuttanut reittiään Euroopan satamista Aasiaan, missä ostajat maksavat korkeampia spot-hintoja.
Kaasun hinta noussut Euroopassa
Perera viittaa analyysissaan Euroopan keskeisen kaasumarkkinan, Title Transfer Facility (TTF), hintakehitykseen. Helmikuun lopussa maakaasun hinta oli noin 35 euroa megawattitunnilta, mutta maaliskuun alussa se oli noussut yli 52 euroon megawattitunnilta.
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Samaan aikaan Aasian spot-markkinoilla LNG:n hinnat ovat nousseet yli 20 dollariin miljoonalta BTU:lta Japan Korea Marker -indeksissä.
Pereran mukaan ero Euroopan sopimushintojen ja Aasian spot-hintojen välillä on nyt suurimmillaan sitten vuoden 2022 energiakriisin.
EU:n energiapolitiikka vaikuttaa markkinoihin
Perera huomauttaa, että Euroopan unioni on jo päättänyt luopua venäläisestä energiasta vaiheittain. Hänen mukaansa Venäjä ohjaa toimituksia Aasiaan jo ennen rajoitusten voimaantuloa.
”Venäjä ei taistele kieltoja vastaan. Se juoksee niiden edelle”, Perera kirjoittaa.
Hänen analyysinsa mukaan jokainen Aasiaan ohjattu LNG-tonni voi muuttua pitkäaikaiseksi sopimukseksi sellaisten ostajien kanssa, jotka eivät aio katkaista energiayhteistyötä poliittisin päätöksin.
Useita samanaikaisia energiakriisejä
Perera yhdistää kirjoituksessaan useita energiasektorin häiriöitä samaan kokonaisuuteen. Hän viittaa drooni-iskuihin Qatarin Ras Laffan Industrial City -terminaalissa sekä meriliikenteen vakuutusten vetäytymiseen Hormuzinsalmesta.
Hänen mukaansa nämä tapahtumat ovat vähentäneet merkittävästi LNG:n tarjontaa maailmanmarkkinoilla ja lisänneet kilpailua Aasian ja Euroopan välillä.
Tilanteessa Venäjällä on Pereran mukaan erityinen asema, koska sen energiatoimitukset eivät ole yhtä riippuvaisia Persianlahden merireiteistä.
”Qatar julisti ylivoimaisen esteen sen jälkeen, kun iranilaiset droonit osuivat Ras Laffaniin 2. maaliskuuta. Kaksikymmentä prosenttia maailmanlaajuisesta nesteytetystä maakaasusta (LNG) meni pois toiminnasta. Aasialaiset ostajat kilpailevat Euroopan kanssa jokaisesta merellä olevasta lastista. Hormuz on suljettu vakuutusten peruutusten vuoksi. Ja Venäjä, ainoa merkittävä energian viejä, jonka toimitusketjut eivät kulje Persianlahden eikä salmen läpi, on ainoa tuottaja, joka voi toimittaa Aasiaan navigoimatta sota-alueella”, Perera kirjoittaa.
Energian hinnannousu hyödyttää Venäjää
Analyysissaan Perera arvioi, että energian hinnannousu kasvattaa myös Venäjän valtion tuloja. Hän viittaa Brent Crude -öljyn hintaan ja toteaa, että jokainen dollari, jonka hinta nousee yli 70 dollarin lisää Venäjän budjettituloja miljardilla dollarilla.
”Venäjä ei aseista energiaa. Sota aseistaa sen. Venäjä vain käy lunastamassa maksut”, Perera kirjoittaa.
Pereran mukaan nykyinen energiakriisi voi johtaa siihen, että LNG-lastit suuntautuvat yhä useammin Aasiaan, missä kysyntä ja maksukyky ovat Eurooppaa suuremmat.
”Iranin sota on Venäjän valtion budjetille kannattavin tapahtuma sitten vuoden 2022 alkuperäisen hintapiikin, eikä Moskova ampunut yhtäkään ohjusta aiheuttaakseen sitä”, Perera korostaa.
Kuvituskuva: ChatGPT
Mainos. Juttu jatkuu alla.
Artikkelin tarkat lähdetiedot linkkeineen sisältyvät VS Premium -tilaukseen.
Kirjoittanut
Viimeisimmät
- 9.3.2026PerspektiiviAnalyytikko: Kaasun hinnat ohjaavat Venäjän LNG:tä pois Euroopasta
- 6.3.2026PerspektiiviZelenskyin puheet kuohuttavat: vihjailu Orbánin osoitteen antamisesta sotilaille tulkitaan suoraksi uhkaukseksi
- 6.3.2026Viihde & vapaa-aikaKiina tavoittelee Kuuta vuoteen 2030 mennessä
- 3.3.2026KotimaaBudjettivaje uhkaa – Suomi Euroopan kriisijonossa

Lataa sovellus